Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut

Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut järjestetään kahden vuoden välein. Järjestävänä organisaationa toimii Euroopan yleisurheiluliitto EAA. Ensimmäiset EM-kilpailut käytiin Torinossa vuonna 1934. Naiset kilpailivat Euroopan-mestaruuksista ensimmäisen kerran Wienissä vuonna 1938. Toisen maailmansodan takia kisat jäivät pitämättä 1942.

Vuodesta 2010 lähtien EM-kilpailut järjestetään kahden vuoden välein.[1] Kahden vuoden välein järjestettäviä kisoja kokeiltiin ensimmäisen kerran 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa mutta muutoin Euroopan-mestaruuksista on aiemmin kilpailtu neljän vuoden välein, paitsi kolmen vuoden väliajoin 1966-1969 ja 1971-1974. Ensimmäiset samana kesänä olympiakisojen kanssa järjestetyt EM-kilpailut käytiin Helsingissä kesä-heinäkuussa 2012. Kilpakävely ei kuulu ohjelmaan ja maratonin tilalla on puolimaraton, kun myöhemmin samana kesänä on olympiakisat.

Mitalitaulukko: EM-kisat 1934–2022

Sijoitus Maa Kulta Hopea Pronssi Mitalien määrä Sijoitus mitalien määrän mukaan
1. Iso-Britannia124961063263.
2. Neuvostoliitto1201101013312.
3. Saksa1071151143361.
4. Itä-Saksa9083662394.
5. Ranska6969652035.
6. Puola5758651806.
7. Venäjä4951521527.
8. Italia4546541458.
9. Suomi35294110510.
10. Espanja3228389811.
11. Ruotsi3044401149.
12. Alankomaat3024247812.
13. Ukraina2229207113.
14. Unkari1822256514.
15. Portugali171483918.
16. Tšekkoslovakia1616275915.
17. Norja1615195016.
18. Kreikka158113423.
19. Belgia1314113821.
20. Bulgaria1216124017.
21. Turkki129103125.
22. Valko-Venäjä1113103423.
23. Sveitsi915153918.
24. Romania821103918.
25. Kroatia8231330.
26. Tšekki714143522.
27. Jugoslavia6631527.
28. Tanska4741527.
29. Latvia4331032.
30. Israel4241032.
31. Irlanti3771726.
32. Viro3651429.
32. Liettua3341032.
34. Islanti311538.
35. Serbia2631131.
36. Slovenia223736.
37. Itävalta2171032.
38. Slovakia141637.
39. Albania110240.
40. Azerbaidžan022439.
41. Luxemburg010141.
41. Montenegro010141.
43. Moldova001141.

[2][3]

Kilpailupaikat

1. 1934
(miehet)
Torino, Italia Stadio Mussolini
2. 1938
(miehet)
Ranska Pariisi, Ranska Stade de Colombes
1938
(naiset)
Itävalta Wien, Itävalta (kansallissosialistisen Saksan miehittämä 1938–1945) Praterstadion
3. 1946 Norja Oslo, Norja Bislet Stadion
4. 1950 Belgia Bryssel, Belgia Stade du Heysel
5. 1954 Sveitsi Bern, Sveitsi Neufeld Stadion
6. 1958 Ruotsi Tukholma, Ruotsi Tukholman olympiastadion
7. 1962 Jugoslavia Belgrad, Jugoslavia Stadion JNA
8. 1966 Unkari Budapest, Unkari Nepstadion
9. 1969 Ateena, Kreikka Stadion Georgios Karaiskakis
10. 1971 Suomi Helsinki, Suomi Helsingin olympiastadion
11. 1974 Italia Rooma, Italia Rooman olympiastadion
12. 1978 Tšekkoslovakia Praha, Tšekkoslovakia Rosicky Stadion
13. 1982 Kreikka Ateena, Kreikka Ateenan olympiastadion
14. 1986 Saksa Stuttgart, Saksa Neckarstadion
15. 1990 Jugoslavia Split, Jugoslavia Gradski stadion
16. 1994 Suomi Helsinki, Suomi Helsingin olympiastadion
17. 1998 Unkari Budapest, Unkari Puskás Ferenc Stadion
18. 2002 Saksa München, Saksa Münchenin olympiastadion
19. 2006 Ruotsi Göteborg, Ruotsi Ullevi
20. 2010 Espanja Barcelona, Espanja Estadi Olímpic Lluís Companys
21. 2012 Suomi Helsinki, Suomi Helsingin olympiastadion
22. 2014 Sveitsi Zürich, Sveitsi Letzigrund
23. 2016 Alankomaat Amsterdam, Alankomaat Amsterdamin olympiastadion
24. 2018 Saksa Berliini, Saksa Berliinin olympiastadion
2020 Ranska Pariisi, Ranska Stade Charléty
25. 2022 Saksa München, Saksa Münchenin olympiastadion

Katso myös

Lähteet

  1. Yleisurheilun EM-rytmi tihenee 2012 alkaen 13.10.2007. MTV3. Viitattu 14.10.2007.
  2. Athletics Podium Athletics Podium. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
  3. Saksan mitalimäärässä mukana Länsi-Saksan mitalit (EM-kisoissa 1954–1990). Vuosina 1958 ja 1962 Länsi-Saksa ja Itä-Saksa yhteisellä joukkueella, tässä kuitenkin maiden mitalit laskettu erikseen noista kisoista. Tšekkoslovakian ja Tšekin mitalit laskettu erikseen. Lähteenä Tšekkoslovakian mitaleille (1934–1990) ja Saksojen mitaleille (1958 ja 1962): Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.