Wrede af Elimä

Wrede af Elimä on vanha ruotsalainen ja suomalainen vapaaherrallinen aatelissuku, baltiansaksalaista alkuperää. Ruotsissa sukuun on historiallisesti kuulunut paljon sotilaita, Suomessa eri alojen vaikuttajia. Suku elää edelleen sekä Ruotsissa että Suomessa.

Wrede af Elimä -vapaaherrasuvun vaakuna George Granfeltin Finlands ridderskaps och adels vapenbok -kirjassa vuodelta 1889.

Historia

Vanhaa aatelia (uradel) edustavan Wreden suvun oletetaan olevan lähtöisin Saksan Westfalenista, jossa vuonna 1202 oli Arnsbergin kreivin palveluksessa Everhardus Wrethe -niminen henkilö.[1] Suvun oletetaan siirtyneen Millinghausenin kautta Liivinmaalle viimeistään 1500-luvun keskivaiheilla.[2] Siellä suvun varhaisin tunnettu edustaja oli 1500-luvun jälkipuoliskolla elänyt saksalaisen ritarikunnan ritari ja hovijunkkari Caspar Wrede, Wredenhoffin ja Nyenhoffin herra. Hänen poikansa ratsumestari Henrik Wrede asettui vuoden 1600 tienoilla Ruotsin palvelukseen ja tuli kuuluisaksi pelastaessaan kuningas Kaarle IX:n hengen – uhraten samalla omansa – Kirkholman taistelussa vuonna 1605 tarjotessaan hänelle oman ratsunsa.[2][1] Kiitollisena kuningas luovutti vuonna 1608 hänen leskelleen ja lapsilleen Elimäen neljänneskunnan sekä eräitä muita alueita rälssimaaksi ikuisiksi ajoiksi, oikeudella perustaa säteri haluamaansa paikkaan.[2] Suvun suomalaisen haaran edustajat perustivat kyseiselle alueelle myöhemmin kymmenkunta kartanoa.[3]

Isänsä ansioiden johdosta Henrik Wreden pojat naturalisoitiin vuonna 1625 Ruotsin aateliin ja kuningatar Kristiina korotti heidät vuonna 1653 vapaaherralliseen säätyyn. Suku esiteltiin seuraavana vuonna Ruotsin ritarihuoneelle vapaaherrallisena sukuna numero 44 nimellä Wrede af Elimä. Sukuun kuulunut maamarsalkka Fabian Wrede korotettiin vuonna 1687 kreiviksi, mutta kreivillinen suku nro 27 jäi lyhytikäiseksi, sillä hän kuoli ilman miespuolisia jälkeläisiä vuonna 1712. Myös sotamarsalkka Fabian Wrede korotettiin vuonna 1809 kreiviksi, mutta introdusointia ei koskaan suoritettu.[1]

Suvun alkuperäinen päämieslinja asettui Baltiaan ja merkittiin vuonna 1746 Viron ja 1870 Saarenmaan ritarihuoneelle nimellä von Wrede.[1] Eräs sukuhaara viljeli vanhaa Wredenhoffin sukutilaa 1900-luvulle saakka.[2] Baltiaan asettuneen sukuhaaran edustajista ei tiedetä vuoden 1939 jälkeen, mutta he saattoivat siirtyä takaisin Saksaan. Saksassa asuu nykyään myös muita Wrede-nimisiä vapaaherrallisia aatelissukuja.[1]

Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 suku sai vapaaherrallisena sukuna järjestysnumeron 2[4] – numero 1 meni Fleming-suvulle[2]. Suku on vuodesta 1810 lähtien omistanut Wredebyn kartanon Anjalassa, nykyisessä Kouvolassa.

Suvun jäseniä
  • Henrik Wrede (k. 1605), baltiansaksalainen ratsumestari (puoliso Gertrud von Ungern)
  • Casper Wrede (k. 1667), kapteeniluutnantti, Henrik Wreden poika
  • Carl Henrik Wrede (1606–1654), Turun läänin maaherra, Henrik Wreden poika
  • Fabian Wrede (1641–1712), poliitikko, kuninkaallinen neuvos, Casper Wreden poika
  • Fabian Wrede (1654–1716), everstiluutnantti, Carl Henrik Wreden poika
  • Fabian Wrede (1694–1768), valtaneuvos, kenraalimajuri, everstiluutnantti Fabian Wreden poika
  • Henrik Jakob Wrede (1696–1758), Kyminkartanon, Savon ja Karjalan maaherra, everstiluutnantti Fabian Wreden poika
  • Otto Gustaf Wrede (1710–1772), kapteeni, jonka jälkeläisiä kaikki Suomen Wredet ovat, everstiluutnantti Fabian Wreden poika
  • Fabian Casimir Wrede (1724–1795), kenraali, valtaneuvos Fabian Wreden poika
  • Fabian Wrede (1760–1824), sotamarsalkka, Fabian Casimir Wreden poika

Suomalaisia (vuoden 1809 jälkeen)
  • Rabbe Gottlieb Wrede (1742–1828), kartanonherra, Otto Gustaf Wreden poika
  • Gustaf Wrede af Elimä (1775–1830), vapaaherra, everstiluutnantti ja Varkauden ruukin perustaja, Rabbe Gottlieb Wreden poika
  • Rabbe Zakarias Wrede (1815–1901), metsähallituksen ylijohtaja, Rabbe Gottlieb Wreden pojanpoika
  • Carl Gustaf Fabian Wrede (1819–1892), Vaasan läänin kuvernööri, Rabbe Zakarias Wreden veli
  • Alexander August Peter Wrede (1820–1897), kenraalimajuri, Rabbe Gottlieb Wreden pojanpoika
  • Henrik August Wrede (1821–1883), kihlakunnantuomari ja valtiopäivämies
  • Vilhelm Otto Casper David Wrede (1827–1878), sotilas ja virka- ja valtiopäivämies, ruukinpatruuna Gustaf Wrede af Elimän poika
  • Rabbe Wladimir Wrede (1846–1903), sotilas, maanviljelijä ja valtiopäivämies, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
  • Kasper Hjalmar Wrede (1849–1912), kihlakunnantuomari ja valtiopäivämies, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
  • Carl Ernst Wrede (1850–1927), metsähallituksen ylijohtaja, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
  • Otto Wrede (1851–1936), senaattori, Carl Gustaf Fabian Wreden poika
  • Rabbe Axel Wrede (1851–1938), senaattori, kansanedustaja, Åbo Akademin kansleri, Henrik August Wreden poika
  • Gustaf Wrede (1853−1939), metsänhoitaja, suojeluskuntamies ("Parkanon paroni"), Carl Gustaf Fabian Wreden poika
  • Henrik Knut Wrede (1854–1929), agronomi, turvakodin johtaja ja muistelmakirjailija
  • Casper Wrede (1856–1945), taidemaalari, kartanonomistaja, Vilhelm Otto Casper David Wreden poika
  • Karl August Wrede (1859–1943), arkkitehti, Henrik August Wreden poika
  • Carolus Wrede (1860–1927), Ab Crichtonin toimitusjohtaja, Vilhelm Otto Casper David Wreden poika
  • Gustaf Oskar Axel Wrede (1862–1951), merenkulkuhallituksen pääjohtaja, Vilhelm Otto Casper David Wreden poika
  • Mathilda Wrede (1864–1928), sosiaalityön kehittäjä, Carl Gustaf Fabian Wreden tytär
  • August Henrik Uno Wrede (1869–1935), vapaaherra, tilanomistaja ja valtiopäivämies, Vilhelm Otto Casper David Wreden poika
  • Rabbe Fabian Wrede (1882–1957), tuomari, Helsingin kunnallispormestari, Rabbe Axel Wreden poika
  • Gustaf Woldemar Wrede (1889–1958), teollisuusjohtaja, Carolus Wreden poika
  • Carl Henrik Wrede (1890–1924), kuvanveistäjä, Carl Ernst Wreden poika
  • Casper Fabian Wrede (1892–1921), jääkäri, ilmailupioneeri, Carl Gustaf Fabian Wreden pojanpoika, Eva Wreden veli
  • Gerda Wrede-Paisscheff (1896–1965), teatterinjohtaja, Carolus Wreden veljen (Otto Reinhold Werner) tytär
  • Eva Wrede (1898–1982), hevoskasvattaja, Carl Gustaf Fabian Wreden pojantytär
  • Kenneth Wrede (1898–1983), toimitusjohtaja, Carolus Wreden poika
  • Casper Wrede (1929–1998), elokuvaohjaaja, Kenneth Wreden poika
  • Johan Wrede (s. 1935), kirjallisuudentutkija ja professori, Gerda Wreden veljenpoika

Saksasta Suomeen 1919 muuttaneen myöhemmän teollisuusneuvos Kurt Wreden (1893–1974) ei varmuudella tiedetä olevan sukua Suomen Wredeille.[2]

Katso myös

Lähteet
  1. Friherrliga ätten Nr. 44: Wrede af Elimä Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi) Viitattu 8.8.2012.
  2. Veli-Matti Autio: / Wrede (1200–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Veli-Matti Syrjö: / Wrede, Henrik (K 1605) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Wrede af Elimä. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.