Veijo Pasanen

Veijo Antero Pasanen (14. lokakuuta 1930 Muuruvesi17. helmikuuta 1988 Tampere) oli suomalainen näyttelijä ja ohjaaja.

Veijo Pasanen
Veijo Pasanen vuonna 1961.
Veijo Pasanen vuonna 1961.
Henkilötiedot
Koko nimi Veijo Antero Pasanen
Syntynyt14. lokakuuta 1930
Muuruvesi
Kuollut17. helmikuuta 1988 (57 vuotta)
Tampere
Puoliso Marjatta Lilja ( 1956;  1988)
Lapset 1
Sukulaiset Spede Pasanen
Näyttelijä
Merkittävät roolit “Pelle Hermanni“
Pelle Hermanni
“Robert Manki”
Pertsa ja Kilu
“Antti Rintamäki”
Rintamäkeläiset
“Adolf Hitler”
Sodan ja rauhan miehet
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas

Ura

Pasasen pääasiallinen työpaikka oli koko uran ajan Tampereen Työväen Teatteri, jossa hän esiintyi muun muassa Tolarina Tukkijoella, August Strindberginä Tribadien yössä, Vanjana Vanja-enossa ja Eetu Salinina Suutari Salinin perinnössä. 1980-luvun puolessavälissä Pasanen vieraili myös Kansallisteatterissa.

Pasanen muistetaan kenties parhaiten Pikku Kakkosen Sirkuspelle Hermannina sekä Pertsa ja Kilu -televisiosarjan Manki-konnana. Hän näytteli myös suosituissa Heikki ja Kaija- sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa, joissa hän toimi myös ohjaajana yhdessä Pertti Nättilän kanssa.

Vuonna 2010 Pelle Hermanni valittiin Ylen ja Meidän perhe -lehden äänestyksessä kaikkien aikojen lastenohjelmaksi.[1]

Veijo Pasanen esitti televisiosarjassa Rintamäkeläiset Anttia.

Muita osia olivat Olemme kaikki syyllisiä -elokuvan miespääosa (1954), Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin -elokuvan asemapäällikkö Veijo Viirimäki (1971) sekä Siunatun hulluuden yläkansakoulunopettaja Wilhelm Horsma (1975).

Pasanen palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1986.[2]

Yksityiselämä

Pasasella on yksi lapsi vaimonsa Marjatta Pasasen o.s. Liljan kanssa.

Veijo Pasanen oli Pertti "Spede" Pasasen kaukainen sukulainen eli 7. polven serkku.[3] Veijo Pasanen on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle vanhaan muistolehtoon Tampereelle.

Kuolema

Pasanen kuoli sydäninfarktiin helmikuussa 1988 kaksi päivää viimeiseksi jääneen Pelle Hermannin jakson kuvausten jälkeen. Hermanni ja äitiliini puhuivat viimeisessä jaksossa kuolemasta.[4] Hänen kuolemansa myötä Pelle Hermannin ”äitiliini” Raili Veivo jatkoi sarjaa, mutta kuoli helmikuussa vuonna 1993, viisi vuotta Pasasta myöhemmin. Vuonna 1992 Pelle Hermanni -vainaan jatkajaksi yritettiin tehdä Tommi Auvisesta oppisopimuspelle Niko, mutta ohjelma lopetettiin kymmenen jakson jälkeen.

Elokuvat

Vuosi Elokuva Rooli
1952Mitäs me taiteilijatteatteriavustaja
1953Me tulemme taaskyläläinen
Varsovan laulumerivartija
Rantasalmen sulttaani
Jälkeen syntiinlankeemuksenkoululainen
1954Olemme kaikki syyllisiäAntti Kalervo Kajava
1955Tuntematon sotilassotamies Uusitalo
1958Murheenkryynin poikaHeikki Anselmi Aaltonen
Sven Tuuvaesikuntaupseeri
Äidittömät
1962Varjostettua valoalääkäri
1966Tänään olet täälläKalevi
1970Päämajarintamajermu
1971Aatamin puvussa... ja vähän EevankinVeijo Viirimäki
1975Siunattu hulluusWilhelm Horsma
1981Hullu kesäLeevi Hyllinen
1982Kuningas jolla ei ollut sydäntä
Arvottomat
1983Akaton miesLiukkonen
1984 Klaani – tarina Sammakoitten suvusta pappi
1987Niskavuoren nuori emäntäLoviisan isä

Televisiosarjat

Vuosi Sarja Rooli
1961–1971Heikki ja KaijaAntero Moisio
1970–1973Pertsa ja KiluRobert Manki
1972–1978RintamäkeläisetAntti Rintamäki
1978 Seikkailu Olavinlinnassa Robert Manki
1978–1979 Sodan ja rauhan miehet Adolf Hitler
1978–1988Sirkuspelle HermanniSirkuspelle Hermanni
1981 Karvakuonot Sirkuspelle Hermanni

Fraaseja joista Veijo Pasanen tunnetaan

Elokuvassa Pertsa ja Kilu - trokarit ”Manki on Manki muttei viel vanki”. Tv-sarjassa Pelle Hermanni kutsui äitiään ”Äityliini”, joka aina teki ”plättyjä mantsikkahillolla”. Hermannin voimasanana oli aina ”Voi änkeröinen”. Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat, roolissa Carlos, lupasi korjata matkamiesten auton "Minä hoidan sen! Ja halvalla!"

Lähteet

  1. Pelle Hermannista kaikkien aikojen lastenohjelma.[vanhentunut linkki] Yleisradio. Viitattu 5.5.2010.
  2. Pro Finlandia -palkitut näyttelijät
  3. Geni.com (Veijo Pasasen ja Pertti Pasasen isän puolen esipolvet)
  4. Hermanni satuilee 15.2.1988.

    Muistelmia Pasasesta

    • Tapio Hämäläisen elämäkerrassa Pohja se on miunkin säkis sivulla 151 mainitaan Veijo Pasanen.
    • Lasse Pöystin muistelmien kolmannessa osassa Lainatakki Veijo Pasanen mainitaan useissa yhteyksissä.

    Kirjallisuutta

    • Kalemaa, Kalevi: ”Pasanen, Veijo (1930–1988)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 561–562. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. / Teoksen verkkoversio.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.