Uudenmaan lääni
Uudenmaan lääni (ruots. Nylands län) oli 1831–1996 Suomen lääni[1], joka sulautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääniin. Uudenmaan lääni käsitti suurimmaksi osaksi historiallisen Uudenmaan maakunnan. Nykyisistä maakunnista se käsitti Uudenmaan maakunnan sekä osia Päijät-Hämeen maakunnasta. Uudenmaan lääni rajoittui etelässä Suomenlahteen, lännessä Turun ja Porin lääniin, pohjoisessa Hämeen lääniin ja idässä Kymen lääniin. Uudenmaan läänin pääkaupunki oli Helsinki, joka on myös koko Suomen pääkaupunki.
Uudenmaan lääni | |
---|---|
![]() |
![]() |
vaakuna |
sijainti |
Pääkaupunki | Helsinki |
Viimeinen maaherra | Pekka Silventoinen |
Historialliset maakunnat | Uusimaa |
Pinta-ala ilman merialueita |
10 404 km² 11:nneksi suurin 1993 |
– maa | 9 898 km² |
– sisävesi | 506 km² |
Väkiluku |
1 277 932 suurin 1993 |
Väestötiheys | 129,1 as./km² |
Historia
Vuonna 1634 perustettiin Ruotsin uuden hallitusmuodon mukaisesti pitäjien ja keskushallinnon väliin maaherran johtamat läänit ja lääninhallitukset. Viisi Suomen alueelle perustettua lääniä olivat Uudenmaan ja Hämeen lääni, Turun ja Porin lääni, Viipurin ja Savonlinnan lääni, Pohjanmaan lääni sekä Käkisalmen lääni. Uudenmaan ja Hämeen lääni jaettiin Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi 1831. Uudenmaan lääniin liitettiin tällöin myös entisen Kymenkartanon läänin eteläosat. Vuoden 1900 alussa läänissä asui 298 tuhatta ihmistä[2]. Vuonna 1949 Uudenmaan läänistä siirrettiin Kymen lääniin Anjalan, Elimäen, Iitin, Jaalan ja Kuusankosken kunnat. Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 36 kuntaa, joista 15 oli kaupunkeja.
Moottoriajoneuvojen rekisterikilvissä Uudenmaan läänin tunnuskirjaimet olivat U ja Z; Helsingin kaupungissa olivat kuitenkin käytössä omat tunnuskirjaimet A ja B.
![]() Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni |
![]() Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni |
![]() Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni |
![]() Suomen läänit 1996: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 5: Kymen lääni, 6: Mikkelin lääni, 7: Keski-Suomen lääni, 8: Kuopion lääni, 9: Pohjois-Karjalan lääni, 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni |
![]() Suomen läänit 1997: 10: Oulun lääni, 11: Lapin lääni, 12: Ahvenanmaan lääni, 22: Etelä-Suomen lääni, 23: Länsi-Suomen lääni, 24: Itä-Suomen lääni |
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)
Kuntamuutokset
|
|
|
|
Läänin lakkauttamisen jälkeiset muutokset
|
|
|
|
Maaherrat
- Johan Ulrik Sebastian Gripenberg 1831
- Gustaf Magnus Armfelt 1832–1847
- Johan Mauritz Nordenstam 1847–1858
- Samuel Henrik Antell 1858–1862
- Vladimir Alfons Walleen 1862–1869
- Theodor Thilén 1869–1873
- Georg von Alfthan 1873–1888
- Victor Napoleon Procopé 1888
- Hjalmar Georg Palin 1888–1897
- Kasten de Pont 1897–1900
- Mihail Kaigorodov 1901–1905
- Anatoli Rheinbott 1905
- Aleksandr Lvovski 1905–1906
- Max Theodor Alfthan 1906–1910
- Eugraf Nyman 1910–1917
- Bernhard Otto Widnäs 1913–1917
- Bruno Jalander 1917–1932
- Ilmari Helenius 1932–1944
- Armas-Eino Martola 1944–1946
- Väinö Meltti 1946–1964
- Reino Lehto 1964–1966
- Kaarlo Pitsinki 1966–1982
- Jacob Söderman 1982–1989
- Eva-Riitta Siitonen 1990–1996
- Pekka Silventoinen 1996–1997
Lähteet
- Lääninhallitus valtion aluehallintoviranomaisena 375 vuotta. Internet Archive. Viitattu 22.9.2014
- Vuosisatamme Kronikka, s. 10. Gummerus, 1987. ISBN 951-20-2893-X.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uudenmaan lääni Wikimedia Commonsissa