Upplands-Bron kunta

Upplands-Bron kunta (ruots. Upplands-Bro kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Kungsängen.[3]

Upplands-Bron kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Kungsängen
Kuntakoodi 0139
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 235,29 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 31 082
 – Väestötiheys 132,1 as./km²









Kungsängenin rautatieasema.

Kunnan maapinta-ala on 235,29 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 31 082 henkeä (31.12.2021).[2]

Upplands-Bron naapurikuntia ovat Ekerö, Enköping, Håbo, Sigtuna, Upplands Väsby ja Järfälla.

Kungsängenin, Bron ja Brunnan taajamien ulkopuolella Upplands-Bro on maalaismaisemaa, jota pilkkoo Mälaren-järvi monine lahtineen. Kunta on muodostettu yhdistämällä kuusi pienempää kuntaa, joissa kaikissa sijaitsee 1100–1400-luvuilla rakennettu keskiaikainen kirkko. Upplands-Brossa sijaitsee myös suuri varuskunta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 51,25 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 21,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Upplands-Bro käyttää nimessään väliviivaa, mutta sen lähellä sijaitseva Upplands Väsbyn kunta on luopunut väliviivan käytöstä.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin Upplands-Bron maalaiskunta yhdistämällä aiemmat kunnat Stockholms-Näs, Västra Ryd, Håbo-Tibble ja Håtuna sekä Bro och Låssa. Nimestään huolimatta Bro ja Låssa muodostivat vain yhden kunnan; vuoden 1862 kuntauudistuksessa Bron ja Låssan pitäjistä ei perustettu omia kuntia vaan kahdesta pitäjästä yksi kunta. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa maalaiskunnasta tuli Upplands-Bron kunta, ja samalla kunta siirrettiin Uppsalan läänistä Tukholman lääniin.

Vaakuna

Stockholms-Näsin maalaiskunnalla oli aikaisemmin oma vaakuna.

  • Stockholms-Näsin maalaiskunta (1946–1951).
    Stockholms-Näsin maalaiskunta (1946–1951).

Väestönkehitys
Upplands-Bron kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 3 632
1955
  
 3 453
1960
  
 3 873
1965
  
 5 782
1970
  
 10 936
1975
  
 14 792
1980
  
 18 489
1985
  
 19 887
1990
  
 20 191
1995
  
 20 025
2000
  
 20 878
2005
  
 21 327
2010
  
 23 676
2015
  
 25 789
2020
  
 30 195
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]		  %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 6 100 23,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 2 231 8,7
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 537 9,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 14 921 57,9

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 188 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 5,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 14,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 691 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 8,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 207 999 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 43 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 23,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 14,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)		 Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,0 0,6
  jalostus 20,8 17,4
  palvelut 77,2 81,3
  tuntematon 1,0 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 7 584 11 543
  työpaikkaomavaraisuus 65,7

Taajamat

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,2 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 316 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2010)
1Kungsängen9 382
2Bro7 050
3Brunna3 925
4Mariedal297
5Håbo-Tibble kyrkby256
6Rättarboda237
7Österhagen och Bergliden213

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

  • Sylta
  • Tibble

Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Kungsängenin taajaman kanssa.[17]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

  • Björkudden
  • Eriksberg
  • Lövhagen + Lunda
  • Råby + Norränge
  • Smidö
  • Ålsta

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

  • Kockbacka-Härnevi
  • Mariedal
  • Rättarboda

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Upplands-Bron kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 5 7 9 10 10 10 13 11 11 8 12 13 10 10 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 8 8 6 4 2 3 2 2 1 1 2 1 2 2 {{{c2022}}}
  Liberaalit 4 6 4 2 5 5 4 3 2 5 3 4 4 4 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 1 1 2 2 4 4 3 3 2 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 3 1 0 1 1 2 3 3 1 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 15 18 19 21 19 17 15 20 17 18 16 13 14 11 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 3 2 3 2 2 2 2 3 5 4 2 2 2 3 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 2 4 7 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[21] 35 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit
Kartta Upplands-Bron kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Bron piiri (Uplanti)
  • Håbo-Tibblen piiri
  • Håtunan piiri
  • Kungsängen-Västra Rydin piiri
  • Låssan piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Bro
  • Kungsängen-Västra Ryd

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Bro
  • Håbo-Tibble (Tibble)
  • Håtuna
  • Kungsängen (Näs, Stockholms-Näs)
  • Låssa
  • Västra Ryd (Ryd)

Kirkot
  • Bron kirkko
    Bron kirkko
  • Håbo-Tibblen kirkko
    Håbo-Tibblen kirkko
  • Håtunan kirkko
    Håtunan kirkko
  • Kungsängenin kirkko
    Kungsängenin kirkko
  • Låssan kirkko
    Låssan kirkko
  • Västra Rydin kirkko
    Västra Rydin kirkko

Lähteet
  1. Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.7.2022. (ruotsiksi)
  3. Kungsängen Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.7.2022. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

    Aiheesta muualla
    Tukholman läänin kunnat
    Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
    Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
    Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
    Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.