UDP-glukuronyylitransferaasi

UDP-glukuronyylitransferaasi eli UGT on entsyymi, joka katalysoi glukuronidaatiota eli metaboliaa, jossa entsyymin substraattiin liitetään glukuronihapporyhmä UDP-glukuronihapolta. UDP-glukuronyylitransferaasientsyymit ovat tärkeitä lääkeaineiden ja myrkyllisten vierasaineiden aineenvaihdunnassa.[1] Ihmisellä entsyymejä on erityisesti maksassa, munuaisissa ja suolistossa.[2]

Malli Xanthomonas campestris-bakteerin UDP-glukuronyylitransferaasin rakenteesta

Substraatit

UDP-glukuronyylitransferaaseja on useita erilaisia ja nisäkkäillä tunnetaan ainakin 50 erilaista isomorfia. Ihmisen UDP-transferaasit jaetaan kahteen ryhmään UGT1- ja UGT2-entsyymit. Jokaisella entsyymillä on omat substraattinsa ja myös inhibiittorinsa. Substraatteja voivat olla ihmisen omat aineenvaihduntatuotteet, kuten bilirubiini, hormonit kuten androsteroni ja estradioli sekä lääkeaineet, kuten ibuprofeeni, klotsapiini ja naltreksoni.[3][2][4]

Olosuhteet ja inhibiittorit

UDP-glukuronyylitransferaasit toimivat tehokkaimmin eliöstä riippuen lämpötilan ollessa 2–55 °C ja pH:n ollessa 6–8,5. Entsyymejä inhibitoivat muun muassa elohopean, kuparin, raudan ja nikkelin ionit. Lääkeaineista UDP-glukuronyylitransferaasien toimintaa heikentävät muun muassa probenesidi, naltroksaani ja flukonatsoli. Monet UDP-glukuronyylitransferaasien substraateista ovat suuremmissa pitoisuuksissa niiden inhibiittoreita.[3][4]

UDP-glukuronyylitransferaasi ja sairaudet

Gilbertin oireyhtymässä bilirubiinin glukuronidaatiota katalysoivan UPD-glukuronyylitransferaasin toiminta on hieman heikentynyt. Huomattavasti harvinaisemmassa Crigler–Najjarin oireyhtymässa saman entsyymin teho on huomattavasti heikentynyt tai entsyymiä ei erity lainkaan.[5]

Lähteet
  1. Hannu Raunio: Vierasainemetabolia (PDF) (s. 100) Farmakologia ja toksikologia, 7.p.. 2007. Medicina. Arkistoitu 7.3.2007. Viitattu 6.7.2010.
  2. John A. Timbrell: Principles of biochemical toxicology, s. 102. Informa Health Care, 2008. ISBN 9780849373022. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.7.2010). (englanniksi)
  3. EC 2.4.1.17 - glucuronosyltransferase Brenda. Viitattu 06.07.2010. (englanniksi)
  4. Sami Anttila: Päivitys psyykenlääkkeiden yhteisvaikutuksista samianttila.net. Arkistoitu 5.7.2010. Viitattu 6.7.2010.
  5. Sabyasachi Sircar: Principles of medical physiology, s. 151. Thieme, 2008. ISBN 9783131440617. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.7.2010). (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.