Topi Vikstedt

Toivo (Topi) Alarik Vikstedt (12. kesäkuuta 1891 Viipuri – 6. toukokuuta 1930 Helsinki) oli suomalainen piirtäjä, pilapiirtäjä ja taidegraafikko, jota on pidetty yhtenä aikansa parhaista.

Topi Vikstedt
Vikstedt vuonna 1909.
Vikstedt vuonna 1909.
Henkilötiedot
Syntynyt12. kesäkuuta 1891
Viipuri
Kuollut6. toukokuuta 1930
Helsinki
Taiteilija
Ala grafiikka
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Ura

Vikstedtin vanhemmat olivat Viipurin vaivaistalon johtaja Nikolai Vikstedt – jonka suvussa oli paljon lasinpuhaltajia – ja Matilda o.s. Lindberg. Perhe oli kaksikielinen. Vikstedt kävi keskikoulun Viipurin reaalilyseossa ja opiskeli samanaikaisesti Viipurin taiteenystäväin piirustuskoulussa. Sen jälkeen hän opiskeli 1909–1912 Helsingin Taideteollisuuskoulussa ja valmistuttuaan erinomaisin arvosanoin suoritti vielä lisäopintoja Kööpenhaminassa. Vuosina 1914–1916 Vikstedtillä oli De Tre -niminen yhteinen piirustustoimisto Harry Röneholmin ja Bruno Tuukkasen kanssa.[1]

Vikstedt hankki lisätuloja piirtämällä pilakuvia lehtiin, aluksi etupäässä pilalehti Tuulispäähän. Ruotsinkielisenä hän ajautui kuitenkin aatteelliseen ristiriitaan lehden johtajan Onni V. Tuiskun kanssa, joka halusi julkaisun suhtautuvan kriittisesti ruotsinkielisiin.[2] Niinpä Vikstedt oli 1917 perustamassa taiteellisesti korkeatasoisena pidettyä pilalehti Kerberosta, joka kokosi yhteen maan eturivin pilapiirtäjät. Vikstedt työskenteli lehden vastaavana päätoimittajana. Lehti ilmestyi ruotsinkielisenä vuoteen 1921 asti ja 1917–1918 myös suomenkielisenä painoksena.[3][1] Sen jälkeen hän piirsi vielä ruotsinkieliseen Garm-lehteen ja toimitti 1925 kolmen numeron ikäiseksi jäänyttä omaa pilalehti Puntaria.[3] Pilapiirtäjänä Vikstedtiä on pidetty huomattavan mielikuvituksekkaana ja itsenäisenä,[1] ja hän kokosi itselleen tuhansien lehtikuvien arkiston piirtämisen avuksi.[3] Poliittisilta mielipiteiltään hän oli oikeistolainen mutta humoristina ymmärsi myös työväenliikettä – ainakin enemmän kuin jotkut kollegansa.[4]

Vikstedt työskenteli vuosina 1916–1918 Suomen Taiteilijaseuran intendenttinä ja vuodesta 1921 taideteollisuuskoulun opettajana sekä vuodesta 1923 kustannusyhtiö Otavan taiteellisena johtajana. Hän tuli tunnetuksi pakinoitsija Ollin eli Väinö Nuortevan pakinakokoelmien, etenkin Mustapartainen mies -tarinoiden, kuvittajana. Myös Vikstedtin 1923 Gummerukselle tilaustyönä tehty Nummisuutarien kuvitus on ollut arvostettu Suomen taidehistoriassa. Otavan hankittua yksinoikeuden Vikstedtin töihin hän kuvitti muun muassa Aitta- ja Joulukärpänen-lehtiä. Viimeisinä vuosinaan hän suunnitteli kubistisia kirjankansia.[1] Hän kuvitti myös Anna Kiven lastenkirjan.

Vikstedtin suurimmat maalaustyöt olivat Bruno Tuukkasen kanssa tehdyt[5] Viipurin ravintola Pyöreän tornin seinämaalaukset 1923 ja Helsingin elokuvateatteri Capitolin kattokoristelu 1928.[1] Vikstedt suunnitteli myös Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) tunnuksen, jossa oli muurin takaa nouseva miekkaa pitelevä käsi. Hän piirsi kuvan alkujaan vuonna 1921 Itä-Karjalan kansannousua tukevaan Pro Carelia -julisteeseen ja toteutti sen pohjalta vuonna 1923 AKS:n rintamerkin.[6]

Vikstedt joutui keväällä 1930 sairaalaan sydänvian vuoksi mutta hän livahtikin salaa kotiinsa. Hän kuoli sydänkohtaukseen vain 38-vuotiaana ollessaan kiiruhtamassa takaisin sairaalaan.[1]

Arkkitehti Juhani Viiste oli Topi Vikstedtin veli.[7] Topi Vikstedt avioitui vuonna 1918 tekstiilitaiteilija ja graafikko Karin Westlingin (1891–1977) kanssa. He saivat kolme poikaa: Olli Vikstedt (1918–1968) oli arkkitehti, Pontus Vikstedt (1920–1944) oli kuvataiteen opiskelija, joka kaatui jatkosodassa, ja Mosse Vikstedt (1926–2017) oli musiikkituottaja.[8]

Lähteet
Topi Vikstedtin leipäjuliste Elannolle vuodelta 1914.

Kirjallisuus
  • Reitala, Aimo: ”Vikstedt, Topi (1891–1930)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 518–519. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2. / Teoksen verkkoversio.
  • Suortti-Vuorio, Auli: Toivo (Topi) Alarik Vikstedt (1891–1930). Suomalaiset muotoilijat. Viitattu 3.3.2016.
  • Ylönen, Marja: Pilahistoria: Suomi poliittisissa pilapiirroksissa 1800-luvulta 2000-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2001. ISBN 951-746-299-9

Viitteet
  1. Reitala 2007.
  2. Ylönen 2001, s. 105–106.
  3. Ylönen 2001, s. 106.
  4. Ylönen 2001, s. 103–105.
  5. Suortti-Vuorio.
  6. Eskelinen, Heikki: Me tahdoimme suureksi Suomenmaan: Akateemisen Karjala-Seuran historia I, s. 95, 107, 109. Helsinki: WSOY, 2004.
  7. Otavan Iso tietosanakirja, osa 9, p. 1505. Otava 1967.
  8. Vikstedt, Eva: Farmors krig. Hufvudstadsbladet, 18.6.2021, s. 16–19. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 18.6.2021.

    Kirjallisuutta
    • Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme, s. 163. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3.
    • Kippola, Anna-Kaarina: Toivo Vikstedt julistetaiteilijana. Toimittanut Ulla Aartomaa. Julistemuseon julkaisusarja, 3. Lahti: Lahden kaupunki, 1983. ISSN 0358-0598. ISBN 951-849-148-8.
    • Puokka, Jaakko: Kolmipäinen koira: Topi Vikstedt, 1920-luvun taiteilija ja hänen maailmansa. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07556-X.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.