Tampereen klassillinen lukio
Tampereen klassillinen lukio (puhekielessä myös Clasu) on Tampereella sijaitseva lukio.[1]
| Tampereen klassillinen lukio | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Sijainti | Tuomiokirkonkatu 5, Tampere |
| Tyyppi | lukio |
| Perustettu | 1901 |
| Rehtori | Kari Hanninen |
| Luokat | 1–4 (lukio) |
| Verkkosivut | |
Tampereen klassillinen lyseo aloitti toimintansa 1901 Reaalilyseon rinnakkaisosastona. Koulu itsenäistyi Klassilliseksi lyseoksi 1903 ja oma, Johan Jacob Ahrenbergin suunnittelema koulurakennus valmistui 1907. Ennen lisärakennuksen valmistumista samassa talossa toimi myös keskikoulu. Nykyään lukion käytössä on myös vuonna 1968 valmistunut lisärakennus. Koulu sijaitsee Tampereen keskustassa Tuomiokirkon vieressä, Rautatienkadun ja Satakunnankadun kulmassa. Lukion oppilasmäärää ollaan kasvattamassa, sillä peruskoulu siirtyi lukuvuoden 2012 jälkeen pois kiinteistöstä.
Tampereen klassillisessa lukiossa aloitti luonnontiedepainotteinen opintolinja syksyllä 2013.[1] Linjaa varten lukion luonnontiedeluokat remontoitiin ja niiden yhteyteen rakennettiin lukioksi varsin kehittyneet luonnontiedelaboratoriot. Luonnontiedelinjalle on myönnetty valtakunnallisen erityisen tehtävän asema syksyllä 2017. Vuonna 2016 valmistunut yhdysrakennys liittää yhteen päärakennuksen ja vuonna 1968 valmistuneen Rongansiiven.
Lukiossa on myös latinan kielen opiskelumahdollisuus[1] sekä Saksan liittotasavallan opetusministeriön virallinen lupa järjestää saksan kielen diplomikokeita, joiden läpäisy antaa oikeuden hakea korkeakouluopintoihin saksankielisissä maissa. Lukiolla on myös ystävyyskoulut Italiassa, Ranskassa, Saksassa, Tšekissä ja Espanjassa, joihin järjestetään vuosittain leirikoulumatkoja.
Tampereen klassillinen lukio on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä valtakunnallisessa tuntijakokokeilussa, joka kohdentuu lukion syksyinä 2016 ja 2017 aloittaneisiin nuoriin.
Oppilaitoksen rehtorina toimii Kari Hanninen.[2]
Kirjailija Jarkko Tontin romaani Luokkakokous kertoo Tampereen klassillisen lukion entisistä oppilaista, jotka järjestävät luokkakokousta.[3]
Kuuluisia koulussa opiskelleita
- Matti Apunen, journalisti[4]
- Tommi Auvinen, ohjaaja, näyttelijä[4]
- Yrjö Jylhä, runoilija[4]
- Veikko Kerttula, ohjaaja[5]
- Paavo Koskela, poliisikomentaja[5]
- Minerva Krohn, lääkäri, Helsingin kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja[4]
- Jussi Kylätasku, kirjailija[4]
- Toivo Kärki, säveltäjä ja muusikko[4]
- Tarvo Laakso, muusikko ja pappi[4]
- Rauno Lehtinen, säveltäjä, muusikko[4]
- Eino Jalmari Leino, kaupunginjohtaja[6]
- Veikko Leuku, toimittaja[7]
- Aarre Nyman, radiotoimittaja[5]
- Reino Oittinen, poliitikko, opetusministeri[4]
- Raoul Palmgren, kirjailija[4]
- Juha Pihkala, piispa[4]
- Erkki Pohjanheimo, televisiotuottaja ja ohjaaja, laulaja[5]
- Sanna Saarijärvi, näyttelijä[4]
- Hannu Salama, kirjailija[4]
- Juha Suoranta, professori Tampereen yliopistossa[4]
- Jarkko Tontti, kirjailija, runoilija, lakimies[8]
- Arto Tuominen, näyttelijä[9]
- Jouko Turkka, ohjaaja ja kirjailija[4]
- Vesa Vierikko, näyttelijä[4]
- Lauri Viita, runoilija ja kirjailija[4]
Kirjallisuutta
- Clasu: elämän paalupaikka. Toim. Pasi Takala. Tampereen Klassikot ry. 2020.
- Piilipuun varjosta yhdyskäytävään. Tampereen Klassillinen lyseo 120 vuotta. Toim. Pasi Takala ja Mikko Turunen. Tampereen Klassikot ry. 2023.
Lähteet
- Tampereen klassillinen lukio Tampereen klassillinen lukio. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 10.5.2016.
- Yhteystiedot Tampereen klassillinen lukio. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 10.5.2016.
- Tontti, Jarkko: Luokkakokous jarkkotontti.net. Viitattu 18.1.2019.
- Clasu kasvatti monta huippua. Aamulehti 29.10.2011, s. B24.
- Spes patriae MCMLX, Akateeminen kustannusliike 1960, s. 273
- Kuolleita. Helsingin Sanomat, 20.2.1968, s. 9.
- † Veikko Leuku. Aamulehti, 8.9.1929, nro 245, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.2.2021.
- Tontti, Jarkko: Clasusta ja muistamisesta. Teoksessa Piilipuun varjosta yhdyskäytävään. Tampereen Klassillinen lyseo 120 vuotta. jarkkotontti.net. Viitattu 26.2.2023.
- Spes patriae MCMLX, Akateeminen kustannusliike 1960, s. 274