Suomen läänit

Suomen läänit olivat valtionhallinnon aluejako, joka oli käytössä vuodesta 1634 vuoteen 2009. Ne korvasivat keskiaikaiset linnaläänit. Läänien toimintaa johti lääninhallitus, jonka johdossa oli maaherra.

Läänit lakkautettiin 31. joulukuuta 2009 ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille[1].

Läänit Ruotsin vallan aikana 1634–1809

Suomen, kuten myös Ruotsin läänijako sai alkunsa vuonna 1634, jolloin keskiaikaiset linnaläänit korvattiin maaherran johtamilla lääneillä. Viisi alkuperäistä lääniä olivat

Käkisalmen lääni oli Venäjältä vuonna 1617 Stolbovan rauhassa saatu ns. voittomaa, joka oli hyvin erilaisessa asemassa kuin Suomen muut läänit. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli kuuluivat Ruotsin vallan aikana ensin Västernorrlandin lääniin (1634–1638) ja sitten Västerbottenin lääniin (1638–1809).

Läänijako ei aluksi ollut täysin vakiintunut. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoi että Suomen läänit olivat liian laajoja ja halusi jakaa ne pienemmiksi yksiköiksi. Vuosien 1640 ja 1650 välillä kaikki läänit Käkisalmen lääniä lukuun ottamatta jaettiinkin eri pituisiksi ajoiksi kahtia. Lähinnä kustannussyistä kokeilu jäi väliaikaiseksi. Päinvastaisena toimena yritettiin Pohjanmaan läänin ja Västerbottenin lääniin yhdistämistä saman maaherran alaisuuteen vuosina 1654–1668 ja 1669–1674. Tämäkään kokeilu ei osoittautunut tyydyttäväksi, ja alkuperäinen läänijako palautettiin.

Itä-Suomen läänijako muuttui 1700-luvulla merkittävästi alueluovutusten vuoksi. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa suuri osa Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja Käkisalmen läänistä joutui Venäjälle, minkä jälkeen niiden jäljelle jääneistä osista muodostettiin Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni. Osa siitäkin joutui Venäjälle Turun rauhassa vuonna 1743 ja jäännöksestä muodostettiin vuonna 1747 Kymenkartanon ja Savon lääni. Venäjälle luovutetut alueet (ns. Vanha Suomi) muodostivat ensin osan Pietarin kuvernementtia (1721–1744) ja sitten erillisen Viipurin kuvernementin (1744–1812).

Vuonna 1775 kuningas Kustaa III uudisti Suomen läänijakoa perusteellisesti. Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan ja Oulun lääneiksi ja Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi. Samalla Keski-Suomi siirrettiin Uudenmaan ja Hämeen läänistä Vaasan lääniin ja suuri osa Ylä-Satakuntaa siirrettiin Turun ja Porin läänistä Uudenmaan ja Hämeen lääniin. Oulun lääniin liitettiin Kuusamon suurpitäjä (myöhemmät Kuusamon, Sallan ja Posion kunnat), joka siihen asti oli kuulunut Västerbottenin läänistä hallinnoituun Kemin Lappiin

Nimitystä ”Kymenkartanon lääni” on kirjallisuudessa käytetty suurpiirteisesti myös Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä (1721–1747) ja Kymenkartanon ja Savon läänistä (1747–1775), vaikka nimitys varsinaisesti kuuluu vain 1775 perustetulle Kymenkartanon läänille. Lisäksi jo ennen varsinaisen läänijaon perustamista oli vuosina 1556–1634 olemassa Kymenkartanon läänin voutikunta.

Kartta A
Läänit 1634–1640
1. Turun lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Karjalan lääni
5. Käkisalmen lääni
Kartta B
Läänit 1640–1641
1. Turun lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Karjalan lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Hämeen lääni
Kartta C
Läänit 1641–1642
1. Turun lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Viipurin lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Hämeen lääni
7. Savonlinnan lääni
8. Porin lääni
Kartta D
Läänit 1642–1646
1. Turun lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Viipurin lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Hämeen lääni
7. Savonlinnan lääni
8. Porin lääni
9. Vaasan lääni
Kartta E
Läänit 1647–1648
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Viipurin lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Hämeen lääni
7. Savonlinnan lääni
8. Vaasan lääni
Kartta F
Läänit 1648–1650
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Viipurin lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Savonlinnan lääni


Kartta G
Läänit 1650–1721
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
(alue kuului Västerbottenin ja Pohjanmaan lääniin 1654–1668 ja 1669–1674)
4. Viipurin ja Savonlinnan lääni
5. Käkisalmen lääni
Kartta H
Läänit 1721–1743
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni
Kartta I
Läänit 1743–1747
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni
Kartta J
Läänit 1747–1775
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Kymenkartanon ja Savon lääni
Kartta K
Läänit 1775–1809
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Oulun lääni
4. Kymenkartanon lääni
5. Vaasan lääni
6. Savon ja Karjalan lääni

Läänit Venäjän vallan aikana 1809–1917

Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuonna 1809 ja siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta. Oulun lääni laajeni nyt suuresti, kun siihen liitettiin Västerbottenin läänistä hallinnoidut Kemin Lappi, Tornion Lapin itäosa ja Tornionlaakson itäpuoli. Venäjän aikaisemmin valtaama Vanha Suomi yhdistettiin vuonna 1812 suuriruhtinaskuntaan uutena Viipurin lääninä. Keisari Nikolai I:n määräyksestä Suomen läänijakoon tehtiin vuonna 1831 huomattavia muutoksia. Tällöin vanha Uudenmaan ja Hämeen lääni jaettiin kahtia, Hämeen lääniksi ja Uudenmaan lääniksi. Uuden­maan lääniin liitettiin myös etelä­osa siihen­astisesta Kymenkartanon läänistä. Pää­asiassa Kymen­kartanon läänin keski- ja pohjois­osista muodostettiin Mikkelin lääni, johon liitettiin myös alueita Viipurin läänistä ja Savon ja Karjalan läänistä. Savon ja Karjalan läänin jäljelle jääneistä osista tuli Kuopion lääni.

Vuoden 1832 alusta Suomen kahdeksan lääniä olivat siis seuraavat:

Läänien rajoja muutettiin jonkin verran tämän jälkeenkin. Niinpä esimerkiksi Tampere siirrettiin vuonna 1870 Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.

Kartta L
Läänit 1809–1812
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Oulun lääni
4. Kymenkartanon lääni
5. Vaasan lääni
6. Savon ja Karjalan lääni
Kartta M
Läänit 1812–1831
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Oulun lääni
4. Kymenkartanon lääni
5. Vaasan lääni
6. Savon ja Karjalan lääni
7. Viipurin lääni
Kartta N
Läänit 1831–1917
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni

Läänit itsenäisessä Suomessa 1917–2009

Vuonna 1918 perustettiin Ahvenanmaan lääni hoitamaan valtionhallinnon tehtäviä itsehallinnollisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan muutoksista läänien lukumäärään oli säädettävä lailla, mutta niiden rajoja voitiin muuttaa valtioneuvoston päätöksellä. [2]

Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 liitetty alue oli lyhyen aikaa omana Petsamon lääninä, kunnes se liitettiin Oulun lääniin, josta taas erotettiin Lapin lääni vuonna 1938. Toisen maailmansodan jälkeen Suomelle jääneestä osasta Viipurin lääniä tehtiin Kymen lääni, johon liitettiin myös muutamia Uudenmaan läänin itäisimpiä kuntia.

Vuonna 1960 perustettiin kaksi uutta lääniä: Kuopion läänistä erotettiin uusi Pohjois-Karjalan lääni ja uusi Keski-Suomen lääni muodostettiin pääosin Vaasan sekä osin myös Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin kuuluneista alueista.

Läänijaosta seurasi Suomessa myös se, että monet tunnukset määriteltiin läänijaon perusteella. Tällaisia läänijakoja olivat mm. autojen rekisteritunnusten ensimmäiset kirjaimet ja radioamatöörien kutsutunnusten numero-osa.

Kartta O
Läänit 1917–1918
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
Kartta P
Läänit 1918–1920
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
Kartta Q
Läänit 1921
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Petsamon lääni
Kartta R
Läänit 1922–1938
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
Kartta S
Läänit 1938–1940 ja 1941–1944
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
Kartta T
Läänit 1940–1941
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
Kartta U
Läänit 1944–1945
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
Kartta V
Läänit 1945–1947
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Kymen lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
Kartta W
Läänit 1947–1960
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Kymen lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
Kartta X
Läänit 1960–1997
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Kymen lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
11. Keski-Suomen lääni
12. Pohjois-Karjalan lääni

Toteutumattomat hankkeet

Suomen itsenäisyyden ajan alkuvaiheessa suunniteltiin Helsingin läänin, Keski-Pohjanmaan läänin ja Korsholman läänin perustamista.

Vuonna 1962 säädettiin laki, jonka mukaan kaksi uutta lääniä, Tampereen ja Satakunnan läänit olisi voitu perustaa asetuksella sen jälkeen, kun valtion tulo- ja menoarviossa oli myönnetty tarkoitukseen määrä­rahat. Samalla olisi Turun ja Porin läänin jäljelle jääneen osan nimi muutettu Turun lääniksi.[3] Näitä lain mahdollistamia uusia läänejä ei kuitenkaan ollut perustettu, ennen kuin hallitus vuonna 1986 antoi edus­kunnalle uuden esityksen laiksi lääni­jaosta. Tämän esityksen mukaisesti olisi perustettu kolme uutta lääniä: Pirkanmaan lääni, joka vastasi aiemman lain mukaista Tampereen lääniä, Sata­kunnan lääni ja Kainuun lääni.[4] Eduskunnan laki- ja talousvaliokunta kuitenkin asettui mietinnössään vastustamaan uusien läänien perustamista[5], ja sen mukaisesti eduskunta päätti niukalla äänten­enemmistöllä (91–89) hylätä suunnitelmat uusien läänien perustamiseksi.[6] Vuonna 1962 annettu laki kumottiinkin uudella lailla lääni­jaosta, jossa lueteltiin vain tuolloin jo toiminnassa olleet läänit.[7]

Lääniuudistus, suurläänit ja läänien lakkauttaminen

Suomessa toteutettiin 1. syyskuuta 1997 suuri lääniuudistus, joka vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistus johti siihen, että läänijako enimmäkseen menetti merkityksen aluejakona ja vastaavasti maakuntajaon merkitys aluejakona kasvoi. Esimerkiksi läänien sisääntulokylteistä teiden varsilla luovuttiin ja otettiin sen sijaan käyttöön maakuntien sisääntulokyltit, ja tämä koski uudistuksessa ennalla pysyneitäkin läänejä ja niiden käsittämiä maakuntia.[8] Niin ikään metsäpalovaroitukset alettiin Lapin maakuntaa lukuun ottamatta antaa maakunnittainlähde?.

Lääniuudistusta perusteltiin julkishallinnon keventämisellä ja 20 %:n säästöillä hallintokuluissa. Uudistusta kritisoitiin kuitenkin siitä, että virallisten maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen ja hallintokulujen säästö vaihteli todellisuudessa laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimien katsottiin myös olevan vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänit toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoeliminä ja valvoivat, että kunnat panivat toimeen valtionhallinnon päätökset alueilla. Lääninhallitus toimi seitsemän kansallisen ministeriön aluehallintona seuraavilla alueilla:

  • sosiaalituki ja terveydenhuolto
  • opetus ja kulttuuri
  • poliisi
  • pelastuspalvelut
  • liikenne
  • kilpailu ja kuluttajan asiat
  • oikeudenhallinto.

Läänijako siirtyi lopullisesti historiaan 31. joulukuuta 2009, jolloin kaikki läänit lakkautettiin. Niiden tilalle perustettiin aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

Kartta Y
Läänit 1997–2009
1. Länsi-Suomen lääni
2. Etelä-Suomen lääni
3. Oulun lääni
4. Itä-Suomen lääni
5. Ahvenanmaan lääni
6. Lapin lääni

Aluemuutokset

Kun läänien aluejakoon tehtiin muutoksia, niin joissain tapauksissa lääni jatkoi muodollisesti toimintaansa entisellään, mutta sen alue oli muutoksen jälkeen täysin erilainen. Tällaisia tapauksia ovat seuraavat:

Jonkin verran vähäisemmistä, mutta silti huomattavista muutoksista voidaan mainita seuraavat:

Luettelo Suomessa olleista lääneistä
Kartta Vaakuna Lääni Pääkaupunki Perustettu Lakkautettu Kuvaus
A-B 1, E-X 1Turun ja Porin lääniTurku16341997Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan historialliset maakunnat. Ahvenanmaan lääni erotettu 1918.
A 2, F-M 2Uudenmaan ja Hämeen lääniHelsinki / Hämeenlinna16341831Uudenmaan ja Hämeen historialliset maakunnat. Jaettu Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi 1831.
A-C 3, F-J 3Pohjanmaan lääniOulu / Vaasa16341775Pohjanmaan historiallinen maakunta. Jaettu Oulun lääniksi ja Vaasan lääniksi 1775.
A-B 4, G 4Viipurin ja Savonlinnan lääniViipuri16341721Savon historiallinen maakunta ja osa Karjalan historiallista maakuntaa.
A-G 5Käkisalmen lääniKäkisalmi16341721Pääosa Karjalan historiallista maakuntaa.
H-I 4Savonlinnan ja Kymenkartanon lääniLappeenranta17211747Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Ruotsille 1721 jääneet osat.
J 4Kymenkartanon ja Savon lääniLoviisa17471775Entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Ruotsille 1743 jääneet osat sekä osia Uudenmaan ja Hämeen läänistä.
K-X 5Vaasan lääniVaasa17751997Entisen Pohjanmaan läänin eteläosa sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa. Keski-Suomen lääni erotettu 1960.
K-Y 3 Oulun lääniOulu17752009Entisen Pohjanmaan läänin pohjoisosa sekä osia Västerbottenin läänistä. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli liitetty Västerbottenin läänistä 1809. Lapin lääni erotettu 1938.
K-M 4Kymenkartanon lääniHeinola17751831Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin eteläosa.
K-M 6Savon ja Karjalan lääniKuopio17751831Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosa.
M-U 7Viipurin lääniViipuri18121945Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Venäjälle 1721 luovutetut osat sekä entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Venäjälle 1743 luovutetut osat. 1721–1744 osa Pietarin kuvernementtia, 1744–1812 Viipurin kuvernementti (Vanha Suomi).
N-X 2Uudenmaan lääniHelsinki18311997Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin eteläosa sekä entisen Kymenkartanon läänin eteläosa.
N-X 8Hämeen lääniHämeenlinna18311997Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa.
N-X 4Mikkelin lääniMikkeli18311997Entisen Kymenkartanon läänin pohjoisosa sekä osia Savon ja Karjalan läänistä ja Viipurin läänistä.
N-X 6Kuopion lääniKuopio18311997Entinen Savon ja Karjalan lääni. Pohjois-Karjalan lääni erotettu 1960.
P-W 9, X 5Ahvenanmaan lääniMaarianhamina19182009Aikaisemmin Turun ja Porin lääniin kuulunut saaristo. Useat normaalisti läänille kuuluvat tehtävät Ahvenanmaan maakuntahallituksella.
Q 10Petsamon lääniPetsamo19211921Venäjän 1920 Suomelle luovuttaman Petsamon alueen käsittänyt lyhytaikainen lääni. Liitettiin Oulun lääniin 1921.
S-X 10, Y 6 Lapin lääniRovaniemi19382009Aikaisemmin Oulun läänin pohjoisosa. Historiallinen Lappi sekä Peräpohjola.
V-X 7Kymen lääniKouvola19451997Entisestä Viipurin läänistä Suomelle 1940 jääneet osat sekä osia Uudenmaan läänistä.
X 11Keski-Suomen lääniJyväskylä19601997Aikaisemmin Vaasan läänin itäosa sekä osia Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneistä.
X 12Pohjois-Karjalan lääniJoensuu19601997Aikaisemmin Kuopion läänin itäosa.
Y 1Etelä-Suomen lääniHämeenlinna19972009Entiset Uudenmaan ja Kymen läänit, Hämeen läänin eteläosa sekä osa Mikkelin läänistä.
Y 2Länsi-Suomen lääniTurku19972009Entiset Turun ja Porin, Vaasan ja Keski-Suomen läänit sekä Hämeen läänin pohjoisosa.
Y 4Itä-Suomen lääniMikkeli19972009Entiset Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit sekä pääosa Mikkelin läänistä.

Läänien väkiluvut 1840–2009

[9]lähde tarkemmin?

Karttanumero Lääni 1840  % 1.1.1881  % 1.1.1906  % 1.1.1938  % 1.1.1964  % 1.1.1993  % 31.12.2009  %
P-X 9, Y 5Ahvenanmaan lääni&&&&&&&&&&028248.&&&&0028 2480,8%&&&&&&&&&&021213.&&&&0021 2130,5%&&&&&&&&&&024993.&&&&0024 9930,5%&&&&&&&&&&027732.&&&&0027 7320,5%
N-X 1Turun ja Porin lääni&&&&&&&&&0259724.&&&&00259 72418,0%&&&&&&&&&0344649.&&&&00344 64916,7%&&&&&&&&&0475068.&&&&00475 06816,4%&&&&&&&&&0531477.&&&&00531 47713,6%&&&&&&&&&0669785.&&&&00669 78514,6%&&&&&&&&&0731786.&&&&00731 78614,5%
X 11Keski-Suomen lääni&&&&&&&&&0248527.&&&&00248 5275,4%&&&&&&&&&0255989.&&&&00255 9895,1%
N-X 5Vaasan lääni&&&&&&&&&0212775.&&&&00212 77514,7%&&&&&&&&&0358480.&&&&00358 48017,4%&&&&&&&&&0484413.&&&&00484 41316,7%&&&&&&&&&0596245.&&&&00596 24515,6%&&&&&&&&&0449729.&&&&00449 7299,8%&&&&&&&&&0448384.&&&&00448 3848,9%
N-X 8Hämeen lääni&&&&&&&&&0138701.&&&&00138 7019,6%&&&&&&&&&0221360.&&&&00221 36010,8%&&&&&&&&&0320659.&&&&00320 65911,1%&&&&&&&&&0408640.&&&&00408 64010,7%&&&&&&&&&0600611.&&&&00600 61113,1%&&&&&&&&&0688200.&&&&00688 20013,6%
Y 1Länsi-Suomen lääni&&&&&&&&01889542.&&&&001 889 54235,3%
N-X 2Uudenmaan lääni&&&&&&&&&0150358.&&&&00150 35810,4%&&&&&&&&&0202806.&&&&00202 8069,8%&&&&&&&&&0333519.&&&&00333 51911,5%&&&&&&&&&0567696.&&&&00567 69614,8%&&&&&&&&&0900568.&&&&00900 56819,7%&&&&&&&&01277932.&&&&001 277 93225,3%
V-X 7Kymen lääni&&&&&&&&&0347658.&&&&00347 6587,6%&&&&&&&&&0335037.&&&&00335 0376,6%
N-U 7Viipurin lääni&&&&&&&&&0249215.&&&&00249 21517,2%&&&&&&&&&0301975.&&&&00301 97514,7%&&&&&&&&&0466796.&&&&00466 79616,2%&&&&&&&&&0654601.&&&&00654 60117,1%
Y 2Etelä-Suomen lääni&&&&&&&&02209677.&&&&002 209 67741,3%
N-X 4Mikkelin lääni&&&&&&&&&0135861.&&&&00135 8619,4%&&&&&&&&&0167310.&&&&00167 3108,1%&&&&&&&&&0192682.&&&&00192 6826,7%&&&&&&&&&0203138.&&&&00203 1385,3%&&&&&&&&&0233609.&&&&00233 6095,1%&&&&&&&&&0207967.&&&&00207 9674,1%
X 12Pohjois-Karjalan lääni&&&&&&&&&0203913.&&&&00203 9134,5%&&&&&&&&&0177893.&&&&00177 8933,5%
N-X 6Kuopion lääni&&&&&&&&&0167228.&&&&00167 22811,6%&&&&&&&&&0256420.&&&&00256 42012,4%&&&&&&&&&0319501.&&&&00319 50111,0%&&&&&&&&&0390911.&&&&00390 91110,2%&&&&&&&&&0269288.&&&&00269 2885,9%&&&&&&&&&0258662.&&&&00258 6625,1%
Y 4Itä-Suomen lääni&&&&&&&&&0569832.&&&&00569 83210,6%
S-X 10, Y 6Lapin lääni&&&&&&&&&0133068.&&&&00133 0683,5%&&&&&&&&&0216227.&&&&00216 2274,7%&&&&&&&&&0202433.&&&&00202 4334,0%&&&&&&&&&0183775.&&&&00183 7753,4%
N-Y 3Oulun lääni&&&&&&&&&0131764.&&&&00131 7649,1%&&&&&&&&&0207782.&&&&00207 78210,1%&&&&&&&&&0299450.&&&&00299 45010,4%&&&&&&&&&0320638.&&&&00320 6388,4%&&&&&&&&&0419067.&&&&00419 0679,1%&&&&&&&&&0445706.&&&&00445 7068,8%&&&&&&&&&0471774.&&&&00471 7748,8%
Yhteensä&&&&&&&&01445626.&&&&001 445 626100,0%&&&&&&&&02060782.&&&&002 060 782100,0%&&&&&&&&02892088.&&&&002 892 088100,0%&&&&&&&&03834662.&&&&003 834 662100,0%&&&&&&&&04580195.&&&&004 580 195100,0%&&&&&&&&05054982.&&&&005 054 982100,0%&&&&&&&&05352331.&&&&005 352 331100,0%

Katso myös

Lähteet
  1. Aluehallinnon uudistushanke (Arkistoitu – Internet Archive) Valtiovarainministeriö
  2. ”Suomen Hallitusmuoto (94/1919), 50 §”, Suomen Asetuskokoelma 1919. Valtioneuvoston kirjapaino, 1919.
  3. ”Laki läänien luvusta, annettu 2. maaliskuuta 1962”, Suomen Asetuskokoelma 1962, s. 375. Valtioneuvoston kirjapaino, 1963.
  4. ”Hallituksen esitys n:o 19/1986 laiksi läänijaosta”, Valtiopäivät 1986, Asiakirjat A1, Hallituksen esitykset 1–50. Valtion Painatuskeskus, 1986.
  5. ”Laki- ja talousvaliokunnan mietintö Ltvm 6”, Valtiopäivät, Asiakirjat C2, Valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Valtion Painatuskeskus, 1986.
  6. Valtiopäivät 1986, Pöytäkirjat, 2. osa, s. 2002. Valtion Painatuskeskus, 1986.
  7. ”Laki läänijaosta (633/1986), annettu 22. elokuuta 1986”, Suomen Säädöskokoelma 1986, s. 1325. Valtion Painatuskeskus, 1986.
  8. Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
  9. Tilastolliset vuosikirjat

    Aiheesta muualla
    • Lääninhallinto 350 vuotta – Länsförvaltningen 350 år. Helsinki: Sisäasiainministeriö, 1986. ISBN 951-46-8896-1.
    • Suomen keskushallinnon historia 1809–1996. Helsinki: Hallintohistoriakomitea, 1996. ISBN 951-37-1976-6.
    • Selovuori, Jorma (toim.): Valta ja byrokratia Suomessa 1809–1998. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 1999. ISBN 951-37-2783-1.
    • Savolainen, Raimo (toim.): Oma hallinto: kansakuntaa rakentamassa 1809–2009. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2009. ISBN 978-951-37-5635-2.

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.