Sitra (rahasto)

Sitra siirtyi eduskunnan alaisuuteen vuonna 1991. Laki Sitrasta (24.8.1990/717) määrittelee Sitran tehtävän seuraavasti[6]:

»Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.»

Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta vuonna 1990 annettua lakia on muutettu 1995 (21.4.1995/647), 1999 (21.5.1999/623) sekä 2018 (28.12.2018/1366).[6]

Sitra kuvaa tehtäväkseen kestävää hyvinvointia luovien systeemisten eli laaja-alaisten ja perinpohjaisten muutosten aikaansaamisen yhdessä kumppaneiden kanssa. Sitran toiminta on jakautunut strategisiin projektitoimintoihin, joiden kautta se pyrkii edistämään kestävää tulevaisuutta.^lähde?

Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2018 parlamentaarisen työryhmän, joka tehtäväksi tuli arvioida ja tehdä uudistusehdotukset Sitran roolista, tehtävistä ja hallinnosta. Työryhmän puheenjohtaja oli kansanedustaja Matti Vanhanen[7]. Työryhmän raportti julkistettiin maaliskuussa 2019. Työryhmä esittää loppuraportissa muun muassa, että Sitran yhteiskunnallisten tavoitteiden tulee näkyä myös lainsäädännössä, Sitran hallintoneuvosto uudistetaan ja sen edustuksellisuutta laajennetaan ja Sitran hallituksen kokoonpano muutetaan paremmin vastaamaan toiminnallisia tarpeita. Raportin julkistuksen yhteydessä todettiin myös, että lainsäädännön mahdollinen jatkovalmistelu tapahtuu seuraavalla hallituskaudella valtiovarainministeriön ja eduskunnan puhemiesneuvoston toimenpitein.[8] Työryhmä kävi myös keskustelua Sitran resursseista, erityisesti taseen suuruudesta ja varallisuuden käytöstä. Tältä osin työryhmä ei saavuttanut yksimielisiä ehdotuksia.[9]

Hiilineutraali kiertotalous-teema pyrkii rakentamaan kiertotalouteen pohjaavaa arkea, jossa hyvinvointi ei perustu ylikulutukseen tai fossiilisiin polttoaineisiin. Sitra on muun muassa julkaissut maailman ensimmäisen kiertotalouden kansallisen tiekartan vuonna 2016 ja sen ensimmäiset kokeilut ovat parhaillaan käynnissä. Sitra oli myös pääjärjestäjänä maailman ensimmäisellä kiertotalouden konferenssilla, World Circular Economy Forumilla, vuonna 2017. Tapahtuma keräsi Helsinkiin maailman johtavat liikkeenjohdon johtajat, politiikan tekijät, tutkijat ja innovaattorit 5.-7. kesäkuuta, jolloin esitellään maailman parhaimmat kiertotalouden ratkaisut.[10]

Hiilineutraalin kiertotalouden projektit ovat Kiertotalous, Kestävä arki ja Ilmastoratkaisut.[11]

Uudistumiskyky-teeman tavoitteena on vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskykyä ja -halua sekä suomalaisen yhteiskunnan kilpailuvalttina. Viime vuosina Sitra on edistänyt Suomen uudistumiskykyä esimerkiksi kehittämällä uraauurtavaa tiedonvälityskonseptia Palveluväylää, nuorten syrjäytymistä ehkäisevää Tajua mut! –toimintamallia ja ikäihmisille suunnattua Palvelutori-konseptia. Sitra on myös edistänyt kansallisen genomistrategian laatimista ja luonut kansainvälisestikin ainutlaatuisen virtuaaliklinikka-konseptin.[12]

Uudistumis­kyky-teeman projekteja ovat Reilu datatalous eli IHAN-projekti, Hyvinvointidata, Ihminen edellä – Valintakokeilut sote-palveluissa, Julkisen sektorin johtaminen sekä Kansanvallan peruskorjaus.[11][13][14]

Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työn ja talouden uusien ratkaisujen löytämistä, kokeilua ja käyttöönottoa. Sitra on esimerkiksi rakentanut vaikuttavuusinvestoimiselle ekosysteemiä Suomeen vuodesta 2014 lähtien ja ensimmäiset tulosperusteiset SIB-hankkeet ovat nyt käynnissä.[15]

Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman projektit ovat Osaamisen aika ja Vaikuttavuus­investoiminen.[11]

Sitra ennakointi tuottaa tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavaa ennakointitietoa.Sitran ennakointityö tuottaa käsityksiä erilaisista mahdollisista tulevaisuuksista pitkäjännitteisesti ja dialogisesti. Sitra tekee sidosryhmien kanssa tiivistä yhteistyötä sekä ennakointitiedon luomisessa että tulkinnassa.^lähde?

Ennakointitoimintansa kautta Sitra osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, korostaen erityisesti tulevaisuuden kehityssuuntien huomioimista kulloinkin käsillä olevissa päätöksissä.[16]

Ennakoinnin projektit ovat Megatrendit, Heikot signaalit, Seuraava Erä, Erätauko, Tieto päätöksenteossa sekä Kestävä koulutus.[11][17]

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Sitralla on sekä pysyvää koulutustoimintaa että määräaikaisia projekteja.[18]

Sitran Koulutuksen projektit ovat Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus sekä Sitra Lab.[2]

Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat kansanedustajat[19]:

• Tarja Filatov
• Eveliina Heinäluoma
• Antti Lindtman
• Riikka Purra
• Veijo Niemi
• Anne-Mari Virolainen
• Janne Heikkinen
• Matti Vanhanen
• Anu Vehviläinen
• Pirkka-Pekka Petelius
• Katja Hänninen
• Joakim Strand
• Sari Tanus

Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä ja siinä ovat edustettuina valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö[19].

• Martti Hetemäki, valtiosihteeri, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja
• Jari Gustafsson, kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö, varapuheenjohtaja
• Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra
• Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö
• Kirsi Sormunen, hallitusammattilainen
• Markku Wilenius, professori, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus, Unesco-professori

Operatiivista toimintaa Sitrassa johtaa yliasiamies, joka vastaa Sitran hallinnosta ja kehittää organisaation toimintaa hallintoneuvoston ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.^lähde?

Yliasiamiehen nimittää Sitran hallintoneuvosto Sitran hallituksen esityksen perusteella[20]. Hallintoneuvosto saattaa poiketa hallituksen esityksestä. Esimerkiksi vuonna 2003 Sitran hallitus esitti yliasiamiehen tehtävään Bengt Holmströmiä, mutta Sitran hallintoneuvosto valitsi johtoon Esko Ahon[21][22]. Vuonna 2023 Sitran hallitus esitti yliasiamieheksi tutkija Tommi Laitiota, mutta hallintoneuvosto päätti nimittää tehtävään Atte Jääskeläisen[23].

Yliasiamiehelle maksetaan palkkaa 18 553 euroa kuukaudessa[24].

Yliasiamiehet:[25]

• Atte Jääskeläinen 2023–[26]
• Jyrki Katainen, yhteiskuntatieteiden maisteri, 2020–2023[24][20][27][28]
• Mikko Kosonen, kauppatieteiden tohtori, Nokia, 13.11.2008–2019
• Esko Aho, valtiotieteiden maisteri, entinen pääministeri, Suomen Keskusta, 2004–2008
• Aatto Prihti, kauppatieteiden tohtori, 1997–2004
• Matts Andersson, kauppatieteiden kandidaatti, 1996
• Jorma Routti, professori, 1986–1995
• C. E. Carlson, professori, 1974–1986
• Kaarlo Larna, valtiotieteiden tohtori, 1972–1973
• Klaus Waris, kansleri, 1968–1972

Johtoryhmän jäsenet[19]:

• Mikko Kosonen, yliasiamies
• Tapio Anttila, asiamies
• Veera Heinonen, johtaja, viestintä ja yhteistyösuhteet
• Päivi Hirvola, johtaja, yhteiskunnallinen koulutus
• Jorma Jaalivaara, johtava lakimies
• Antti Kivelä, johtaja, uudistumiskyky
• Mari Pantsar, johtaja, hiilineutraali kiertotalous
• Heidi Saario, johtaja, hallinto
• Sami Tuhkanen, rahoitusjohtaja

Eduskunta perusti Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lahjana Suomen kansalle. Sitran tehtäväksi kirjattiin lakiin kilpailukyky ja kasvu, eli huomisen menestyvä Suomi. Sitran ensimmäinen hanke liittyi ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn.[30]

Sitra rahoitti tutkimus- ja tuotekehityshankkeita, muun muassa Xylitolin kehitystyötä. Sitra aloitti myös talouspolitiikan johtamiskurssin sekä muun muassa perusti yhdessä Suomen Kulttuurirahaston ja kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Keksintösäätiön. Myös futurologia nousi Sitran agendalle.[31]

Sitra toi pääomasijoitustoiminnan Suomeen. Sitran rahoittama yhdistelmä-DNA-projekti oli lähtölaukaus suomalaiselle geenitutkimukselle.[32][33]

1990-luvulla Sitra oli Suomen suurin pääomasijoittaja. Sitra käynnisti myös tutkimus- ja koulutushankkeita sekä innovatiivisia hankkeita, aiheet vaihtelivat biohajoavista implanteista tietoyhteiskuntastrategiaan. Esko Ahon pääministerikaudella Sitra sai valtiolta lahjoituksena Nokian osakkeita peruspääoman korottamiseksi. Sitra siirtyi Suomen Pankin alaisuudesta suoraan eduskunnan alaiseksi.[34]

2000-luvulla Sitrasta tuli yhteiskunnallinen uudistaja. Talouspolitiikan koulutus lopetettiin.[35]

Sitran tekee ennakointi- ja megatrendityötä. Sitra ja yhteistyökumppanit lähtevät toteuttamaan sähköistä palveluväylää ja vauhdittamaan digitalisaatiota. Sitra tuo Suomeen vaikuttavuusinvestoinnin.[36]