Seine

Seine /sεn/ on suuri joki Pohjois-Ranskassa. Seine on yksi Ranskan tärkeimmistä vesiväylistä ja se kulkee muun muassa Pariisin halki.

Seine
Seine ja Pont Royal Pariisin keskustasta nähtynä.
Seine ja Pont Royal Pariisin keskustasta nähtynä.
Alkulähde Côte-d’Or, Saint-Germain-Source-Seine
Laskupaikka Englannin kanaali, Le Havre
Maat  Ranska
Pituus 780 km
Alkulähteen korkeus 471 m
Virtaama 500 m³/s
Valuma-alue 78 650 km²
Seinejoen sijainti kartalla.
Seinejoen sijainti kartalla.
Seine virtaa Pariisin halki. Kuva on otettu Eiffel-tornista.

Joki on 780 kilometriä pitkä ja siten Ranskan toiseksi pisin 1 020-kilometrisen Loiren jälkeen. Antiikin aikoina Seine tunnettiin latinalaisella nimellään Sequana.

Seinen tärkeimmät sivujoet ovat Aube, Marne ja Oise pohjoisessa sekä Yonne ja Eure etelässä. Seine on yhdistetty kanavilla Schelde- (Escaut), Meuse-, Rein-, Saône- ja Loirejokeen.

Seine alkaa Langresin ylängöltä 471 metrin korkeudelta ja virtaa Pariisin sekä Normandian halki Englannin kanaaliin Le Havren kohdalla.

Pariisissa joen uomaa reunustavat korkeat kivivallit. Joen pohjoista puolta kutsutaan oikeaksi rannaksi (Rive Droite) ja eteläistä puolta vasemmaksi rannaksi (Rive Gauche). Sen vartta pitkin kulkevat molemmilla puolilla rantakadut (ransk. Quai). Näiden rantakatujen varsilla sijaitsevat muun muassa Ranskan kansalliskirjasto, Louvre, Place de la Concorde, Musée d'Orsay ja Eiffel-torni. Joella kulkee vesibusseja, rahtialuksia ja suuria turistiveneitä (bateaux-mouches). Vasen ranta on taiteilijoiden suosiossa. Joessa on Pariisin kohdalla saaret Île Saint-Louis ja Île de la Cité, joista jälkimmäisellä sijaitsee Notre Damen katedraali.

Seinen rannat Pariisissa liitettiin osaksi Unescon maailmanperintöluetteloa vuonna 1991.

Seine on ruopattu ja merikelpoiset alukset voivat purjehtia sitä pitkin aina Roueniin saakka, joka sijaitsee 120 kilometriä sisämaassa. Kaupalliset rahtialukset voivat kulkea jokea pitkin aina Bar-sur-Seineen saakka, 560 kilometriä mereltä. Pariisissa, 445 kilometriä mereltä, joki on vain 24 metriä merenpinnan yläpuolella, mikä tekee joesta hitaasti virtaavan ja siten helposti purjehdittavan.

Seinen vesi on Ranskalle tärkeä resurssi. Ydinvoimalaitokset ja kaukolämpövoimalat saavat joesta lauhdevetensä. Puolet vedestä käytetään Pariisin alueella, niin teollisuuden kuin kulutuksenkin tarpeisiin. Le Havren ja Rouenin välisellä alueella kaikesta vedestä kolme neljäsosaa saadaan Seinestä.

Seineä ei tule sekoittaa Brysselin halki Belgiassa virtaavaan paljon pienempään jokeen nimeltä Senne, vaikka nimet äännetäänkin samalla tavalla.

Tulvat

Seine ja sen sivujoet tulvivat vuosittain, mutta suurta tuhoa aiheuttavia tulvia on harvakseltaan. Edellinen suurtulva oli vuonna 1910, jolloin koko Pariisin keskusta oli veden vallassa. Tulvia on yritetty estää rakentamalla tekojärviä ja altaita, joihin vettä voidaan ohjata. Jokea myös ruopataan jatkuvasti. Nämäkään toimet eivät kuitenkaan auta, jos Seinen ja sen sivujokien Marnen, Auben ja Yonnen yläjuoksuilla sataa samanaikaisesti runsaasti. Tällöin Suur-Pariisin tulva-alueen 850 000 asukkaalla on noin viikko aikaa valmistautua tulvaan. Suurtulvan uhatessa Pariisin metroliikenne pysäytetään yhtä linjaa lukuun ottamatta. Lisäksi useita rakennuksia, kuten sairaaloita ja vanhainkoteja evakuoidaan. Myös Louvrella on oma pelastussuunnitelma, jonka mukaan tuhansia alakerroksissa olevia teoksia siirretään ylempiin kerroksiin turvaan. Siirtoa varten Louvreen on rakennettu hissejä ja ramppeja. [1]

Lähteet
  1. Patrick Le Louarn: Pariisilaiset odottavat pelolla vuosisadan tulvaa. Aamulehti, 13.1.2014, s. A10.

    Aiheesta muualla
    Ranska
    Unescon maailmanperintökohteet Ranskassa
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.