Ryūkyū-kuningaskunta

Ryūkyū-kuningaskunta (japaniksi 琉球王国 ryūkyū-ō-koku) oli itsenäinen kuningaskunta, joka hallitsi suurinta osaa Riukiusaarista vuosina 1429-1879. Ryūkyū-kuninkaat yhdistivät Okinawa-saaret, laajensivat kuningaskuntaansa Amami-saarille sekä Sakishima-saarille lähellä Taiwania. Pienestä koostaan huolimatta Ryūkyū-kuningaskunta oli keskeisessä roolissa meriteitse tapahtuneen kaupan verkostossa keskiajalla.

Ryūkyūsaarten kuningaskunta
琉球國

Valtiomuoto kuningaskunta
Pääkaupunki Shuri
Pinta-ala
– yhteensä 2 271 km² 
Uskonnot Buddhalaisuus, Šintolaisuus, Kungfutselaisuus, Ryukyulainen uskonto
Kielet Okinawan kieli (äidinkieli), japani, kiina

Historia

Kuningaskunnan synty
Shō Hashin rakennuttama Shurin linna toimi Ryūkyūn kuningaskunnan palatsina.

1300-luvulla Okinawa-saarella hajallaan olleet pienet valtakunnat yhdistyivät kolmeksi ruhtinaskunnaksi: Hokuzaniksi, Chūzaniksi ja Nanzaniksi. Tämä tunnetaan Sanzanin kolmen ruhtinaskunnan ajanjaksona.

Nämä kolme ruhtinaskuntaa sotivat, ja voittajaksi nousi Chūzan. Kiina tunnusti virallisesti Chūzanin johtajat myös Hokuzanin ja Nanzanin kuninkaiksi, saaden näin oikeuden vaatia voiton. Chūzanin hallitsija antoi valtaistuimensa kuningas Hashille; Hashi valloitti Hokuzanin 1416 ja Nanzanin 1429, yhdistäen Okinawan saaret ensimmäistä kertaa, ja perusti ensimmäisen Shō-dynastian. Hashi sai sukunimen "Shō" Ming-keisarilta 1421, tullen tunnetuksi nimellä Shō Hashi (尚巴志).

Shō Hashi omaksui kiinalaisen hierarkkisen oikeusjärjestelmän, rakennutti Shurin linnan sekä pääkaupungin ja Nahan sataman. Useita sukupolvia myöhemmin, vuonna 1469, kuningas Shō Toku kuoli ilman miespuolista perijää. Silloin palvelija ilmoitti, että hän on Tokun adoptoitu poika ja sai investituuran. Tämä teeskentelijä, Shō En, aloitti toisen Shō-dynastian. Ryūkyūn kultainen kausi oli Shō Shinin valtakauden aikana, toisen Shō-dynastian toisen kuninkaan aikana, joka hallitsi 1478-1526.

Kuningaskunta laajensi valtaansa Ryūkyū-saariston eteläisimmille saarille 1400-luvun lopulla, ja 1571 mennessä Amami-Ōshima -saaret pohjoisessa, Kyūshūn lähellä, liitettiin kuningaskuntaan.

Kultainen kausi

Lähes kahdensadan vuoden ajan Ryūkyū-kuningaskunta oli tärkeä keskus Itä- ja Kaakkois-Aasian merikaupankäynnissä. Suhteidensa myötä Ryūkyū-kuningaskunta sai Kiinalta muutamia laivoja kaupankäyntiä varten. Kiina tunnusti Chūzanin kuninkaan aseman, jolloin ryūkyūlaiset saivat käyttää kiinalaisia satamia. Laivojen ansiosta muutamat ryūkyūlaiset saattoivat opiskella Guozijianissa, Keisarillisessa Akatemiassa, Pekingissä.

Japanin invaasio

1590-luvun taitteessa Toyotomi Hideyoshi pyysi Ryūkyū-kuningaskuntaa avustamaan hänen sotaretkeään valloittaakseen Korean. Jos se onnistuisi, Hideyoshi aikoi silloin hyökätä Kiinaan. Ryūkyū-kuningaskunnan ollessa verovelvollinen Ming-dynastialle pyyntö hylättiin. Hideyoshin tuhosta seurasi se, että Tokugawan shogunaatti valtuutti Shimazun perheen -Satsuman ruhtinaskunnan lääninherrat— lähettämään lisäjoukkoja valtaamaan Ryūkyūt. Invaasio tapahtui vuonna 1609.

Merkittäviä tapahtumia
Ryūkyū-kuningaskunnan vuoden 1832 lähetystö Edoon.
  • 1372 Ensimmäinen Ming-dynastian-lähettiläs vieraili Okinawalla, joka oli jaettu kolmeen ruhtinaskuntaan, Sanzanin ajanjaksolla. Viralliset suhteet Kiinan keisarikunnan kanssa alkoivat.
  • 1416 Chūzan valloitti Nakijin, Hokuzanin pääkaupungin.
  • 1429 Chūzan valloitti Shimajiri Osaton, Nanzanin pääkaupungin, yhdistäen Okinawasaaret. Shō Hashi perusti Ryūkyūn kuningaskunnan, halliten kuninkaana pääkaupungissa Shurissa.
  • 1470 Shō En (Kanemaru) aloitti toisen Shō-dynastian.
  • 1477 Kolmas kuningas, Shō Shin, nousee valtaan. Kuningaskunnan kultainen kausi.
  • 1609 Satsuman valtias valloittaa kuningaskunnan. Ryūkyūn kuninkaasta tulee japanilainen vasalli.
  • 1624 Satsuman valtias anastaa Amami-saaret.
  • 1846 Tohtori Bernard Jean Bettelheim (kuoli 1870), englantilainen protestantti-lähetyssaarnaaja, saapuu Ryūkyū-kuningaskuntaan. Hän perustaa ensimmäisen ulkomaalaisen sairaalan.
  • 1853 Yhdysvaltain laivaston kommodori Matthew Perry vierailee kuningaskunnassa. Betteleheim lähtee Perryn mukana.
  • 1866 Viimeinen virallinen lähetystö Qingin keisarikunnasta vierailee kuningaskunnassa.
  • 1874 Viimeinen lähetti Kiinaan lähtee Nahasta.
  • 1879 Japani korvaa Ryūkyūn Okinawan prefektuurilla, muodollisesti liittäen saaret. Kuningas Shō Taille (尚泰) annetaan markiisin arvonimi.

Luettelo ryūkyūlaisista kuninkaista
Okinawan valtiaat
NimiKanjiHallitsiKausi/Dynastia
Shunten舜天1187–1237
Shunbajunki舜馬順熈1238–1248
Gihon義本1249–1259
Eiso英祖1260–1299
Taisei大成1300–1308
Eiji英慈1309–1313
Chūzanin kuninkaat
Tamagusuku玉城1314–1336Eiso
Seii西威1337–1354Eiso
Satto察度1355–1397-
Bunei武寧1398–1406-
Shō Shishō尚思紹1407–1421Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Hashi尚巴志1422–1429Ensimmäinen Shō-dynastia
Ryūkyūn kuninkaat
NimiKanjiHallitsiKausi/DynastiaHuomioita
Shō Hashi尚巴志1429–1439Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Chū尚忠1440–1442Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Shitatsu尚思達1443–1449Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Kinpuku尚金福1450–1453Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Taikyū尚泰久1454–1460Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō Toku尚徳1461–1469Ensimmäinen Shō-dynastia
Shō En尚円1470–1476Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Kanamaru Uchima
Shō Sen'i尚宣威1477Toinen Shō-dynastia
Shō Shin尚真1477–1526Toinen Shō-dynastia
Shō Sei尚清1527–1555Toinen Shō-dynastia
Shō Gen尚元1556–1572Toinen Shō-dynastia
Shō Ei尚永1573–1586Toinen Shō-dynastia
Shō Nei尚寧1587–1620Toinen Shō-dynastiahallitsi Satsuman invaasion aikana; ensimmäinen kuningas Satsuman vasallina
Shō Hō尚豊1621–1640Toinen Shō-dynastia
Shō Ken尚賢1641–1647Toinen Shō-dynastia
Shō Shitsu尚質1648–1668Toinen Shō-dynastia
Shō Shōken向象賢1666–1673Sessei (pääministeri)Ensimmäinen ryūkyūlainen historioitsija; eli 1617–1675
Shō Tei尚貞1669–1709Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Jing; eli 1645–1709
Shō Eki尚益1710–1712Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Ben; eli 1678–1712
Shō Kei尚敬1713–1751Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Jing; eli 1700–1751
Sai On蔡温1711–1752Valtionhoitajamerkittävä ryūkyūlainen tiedemies ja historioitsija; eli 1682–1761
Shō Boku尚穆1752–1795Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Mu; eli 1739–1795
Shō On尚温1796–1802Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Wen; eli 1784–1802
Shō Sei尚成1803Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Cheng; eli 1800–1803
Shō Kō尚灝1804–1828Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Hao; eli 1787–1839
Shō Iku尚育1829–1847Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Yu; eli 1813–1847
Shō Tai尚泰1848 – 11. maaliskuuta 1879Toinen Shō-dynastiatoiselta nimeltään Shang Tai; eli 1843–1901; viimeinen ryūkyūlainen kuningas

Katso myös

Lähteet
  • Matsuda, Mitsugu (2001) The Government of the Kingdom of Ryukyu, 1609–1872: a dissertation submitted to the Graduate School of the University of Hawaii in partial fulfillment of the requirements for the degree of Doctor of Philosophy, January 1967, Gushikawa : Yui Pub., 283 p., ISBN 4-946539-16-6
  • Smits, Gregory (1999) Visions of Ryukyu: identity and ideology in early-modern thought and politics, Honolulu : University of Hawai'i Press, 213 p., ISBN 0-82482-037-1

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.