Ruoholahden metroasema

Ruoholahti
Gräsviken
	; Asema huhtikuussa 2022.
	Helsingin metro
Perustiedot
Metrolinjat	M1 M2
Osoite	Itämerenkatu 14, 00180 Helsinki[1]
Paikkakunta	Helsinki
Vyöhyke	A
Avattu	16. elokuuta 1993
Käyttäjiä (ark.)	15 300 (2022)[2]
Etäisyydet
Kamppi	1,169 km
Lauttasaari	2,176 km
Vaihtoyhteydet
Raitiolinjat	8
Linja-autot	HSL:n bussit 15, 21, 21N, 112N, 113N, 114N, 118N, 121, 121A, 125N, 134N, 146N, 147N, 164, 164K, 165N, 173N, 192, 192T, 192V sekä kaukoliikenne Länsiväylän suuntaan
Pysäköinti	140 autopaikkaa
Rakenne
Tyyppi	tunneliasema
Laituriraiteita	2
Liukuportaita	3
Hissejä	2
Aiheesta muualla
	Aiheesta Wikimedia Commonsissa
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Ruoholahden metroasema (ruots. Gräsvikens metrostation) on Helsingin metron maanalainen asema, joka palvelee pääasiassa Länsisataman kaupunginosaan kuuluvaa Ruoholahden osa-aluetta. Asema avattiin elokuussa 1993 ja se oli yli 24 vuoden ajan metrolinjan läntinen päätepiste, kunnes Länsimetro-jatkeen ensimmäinen osa avautui marraskuussa 2017.

Aseman ovat suunnitelleet arkkitehdit Jaakko Kontio ja Seppo Kilpiä. Laituritasanteen sinisävyinen kallionväritys poikkeaa useimmista muista maanalaisista asemista.[1] Samanlainen väritys on myös Helsingin yliopiston metroasemalla. Asemaa koristaa Juhana Blomstedtin keraamisista laatoista suunnittelema Ruoholahden tilateos, joka alkaa ylätasanteelta ja jatkuu aina laituritasolle.[3]

Ruoholahden asemalla on yksi sisäänkäynti, joka sijaitsee Itämerenkadun ja Itämerenkujan kulmassa. 2020-luvulla on suunniteltu toista sisäänkäyntiä Länsilinkin tienoille Baanan eteläpäähän.[4] Aseman kolmet liukuportaat ovat 67 metriä pitkät, ja ne olivat valmistuessaan Suomen pisimmät yhdessä Kampin aseman kanssa.[5][6] Sittemmin Suomen pisimmät liukuportaat on rakennettu Finnoon metroasemalle.[7]

Vuonna 2022 asema oli kantakaupungin vähiten käytetyin. Sitä käytti päivittäin noin 15 300 matkustajaa, joista 8 000 nousi kyytiin ja 7 300 poistui.[2] Ruoholahden asema on 26 metrin syvyydessä,[5] sen kerrosala on noin 10 400 m² ja tilavuus noin 52 000 m³.[6] Siitä on 1,169 kilometriä matkaa itään Kamppiin ja 2,176 kilometriä länteen Lauttasaareen.[8]

Historia

Ruoholahden asema oli metron ensimmäinen, joka sijoittui vasta rakennettavalle alueelle. Ruoholahden teollisuus- ja satamarakennukset olivat muuttumassa asuin- ja toimistoalueeksi, vaikkakin lama vaikeutti niiden käyttöönottoa. Ruoholahden aseman rakentaminen kuvasi sitä, miten nopeasti helsinkiläisten suhtautuminen metroon oli muuttunut. Rakennustöiden alkaessa vuonna 1987 kunnallispoliitikot halki puoluerajojen kannattivat metroa, ja olivat valmiita suosittelemaan sitä Espoon kaupungille.[9]

Aseman lippuhallin betonirunko oli harjakorkeudessa kesällä 1991, jonka jälkeen alkoi sisustaminen. Lopulta Ruoholahden aseman ja metroradan rakentaminen maksoi 216 miljoonaa markkaa, mikä alitti alkujaan suunnitellun budjetin 16 prosentilla.[5] Poliitikkojen lisäksi lehdistökin osoitti lähes yksimielisesti tukensa metron jatkeelle. Alueuutiset kehui vuolaasti toukokuussa 1993 tulevan aseman arkkitehtoonista ilmettä metron ”kiistatta kauneimmaksi ja onnistuneimmaksi”. Kehua saivat avara ja korkea laiturihalli, värisävyjen kontrasti, ”sadunsiniseksi maalattu katto luolamaisine muotoineen” ja ”tyylikäs ja raikas yleisilme”.[9]

Aseman avajaiset pidettiin 16. elokuuta 1993. Avajaisissa HKL:n toimitusjohtaja Martti Lund totesi Ruoholahden olevan väliasema, ”josta metron tulisi jatkua Tapiolaan”.[9] Espooseen johtava Länsimetro-jatke avautui vasta 24 vuotta myöhemmin.[10]

Aseman neuvostoliittolaisvalmisteiset liukuportaat remontoitiin vuonna 2012. Remontista vastasi Kone, joka samalla paransi niiden turvallisuutta nykymääräyksiä vastaaviksi. HKL kehotti remontin ajan Espoon linja-autojen vaihtomatkustajia käyttämään Kampin asemaa.[11][12][13] Vuonna 2019 sijoitusrahasto Trevian osti kiinteistön, jossa sijaitsee aseman sisäänkäynti.[14]

Kuvia

Sisäänkäynti.
Aseman ylätasanne.
Aseman liukuportaat.
Asema marraskuussa 2017.

Lähteet

Ruoholahden metroasema Hel.fi. Viitattu 16.7.2013.
Metron kävijämäärät asemittain vuonna 2022 Kaupunkiliikenne. Viitattu 12.4.2023.
Helsingin kaupungin taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
Ruoholahden metro saamassa toisen sisäänkäynnin Ruoholahden Sanomat. Viitattu 12.4.2023.
Ruoholahdessa on nyt metron läntinen pääteasema Uuden rataosuuden rakentaminen tuli selvästi halvemmaksi kuin etukäteen oli arvioitu Helsingin Sanomat. Viitattu 12.4.2023.
Suomen pisimmät portaat vievät metroon 1993 Ruoholahden asemalla Helsingin Sanomat. Viitattu 12.4.2023.
Suomen pisimmät liukuportaat vievät länsimetron syvimmälle asemalle – maan alla junat kulkevat jo Iltalehti. Viitattu 12.4.2023.
Perustietoja ja metroasemat Suomen Raitiotieseura. Viitattu 13.4.2023.
Tolmunen, Tapio: Tunnelijunasta suosikiksi – Helsingin metro 25 vuotta, s. 79. HKL, 2007.
Länsimetro aukeaa viimein matkustajille – aloituspäivä 18. marraskuuta Ilta-Sanomat. Viitattu 13.4.2023.
Ruoholahden rullaportaat remonttiin Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2023.
Remontti voi ruuhkauttaa Ruoholahden metron portaat Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2023.
Kone peruskorjaa Ruoholahden metroaseman liukuportaat Tekniikka ja Talous. Viitattu 13.4.2023.
Trevian hankki Ruoholahden metroaseman kiinteistön Kiinteistöuutiset. Viitattu 13.4.2023.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruoholahden metroasema Wikimedia Commonsissa

Pohjoiseen/Länteen				Etelään/Itään
Lauttasaari ▷ Kivenlahden metroasema		M1		Kamppi ▷ Vuosaari
Lauttasaari ▷ Tapiola		M2		Kamppi ▷ Mellunmäki

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[hel-1] Ruoholahden metroasema Hel.fi. Viitattu 16.7.2013.

[kävijämäärä-2] Metron kävijämäärät asemittain vuonna 2022 Kaupunkiliikenne. Viitattu 12.4.2023.

[3] Helsingin kaupungin taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)

[4] Ruoholahden metro saamassa toisen sisäänkäynnin Ruoholahden Sanomat. Viitattu 12.4.2023.

[hs1993-5] Ruoholahdessa on nyt metron läntinen pääteasema Uuden rataosuuden rakentaminen tuli selvästi halvemmaksi kuin etukäteen oli arvioitu Helsingin Sanomat. Viitattu 12.4.2023.

[hs1991-6] Suomen pisimmät portaat vievät metroon 1993 Ruoholahden asemalla Helsingin Sanomat. Viitattu 12.4.2023.

[7] Suomen pisimmät liukuportaat vievät länsimetron syvimmälle asemalle – maan alla junat kulkevat jo Iltalehti. Viitattu 12.4.2023.

[8] Perustietoja ja metroasemat Suomen Raitiotieseura. Viitattu 13.4.2023.

[tunnelijunasta-9] Tolmunen, Tapio: Tunnelijunasta suosikiksi – Helsingin metro 25 vuotta, s. 79. HKL, 2007.

[10] Länsimetro aukeaa viimein matkustajille – aloituspäivä 18. marraskuuta Ilta-Sanomat. Viitattu 13.4.2023.

[11] Ruoholahden rullaportaat remonttiin Yle Uutiset. Viitattu 13.4.2023.

[12] Remontti voi ruuhkauttaa Ruoholahden metron portaat Helsingin Sanomat. Viitattu 13.4.2023.

[13] Kone peruskorjaa Ruoholahden metroaseman liukuportaat Tekniikka ja Talous. Viitattu 13.4.2023.

[14] Trevian hankki Ruoholahden metroaseman kiinteistön Kiinteistöuutiset. Viitattu 13.4.2023.