Pohjois-Savon maakunta
Pohjois-Savo (ruots. Norra Savolax, vuoteen 1998 Savon maakunta) on yksi Suomen 19 maakunnasta. Maakunnan asukasluku on 248 179 (tilanne 30.6.2021). Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta.[4] Maakunnan keskuskaupunki on Kuopio. Muita kaupunkikeskuksia ovat Varkaus ja Iisalmi. Alueen maakunnallisena yhteiselimenä toimii Pohjois-Savon liitto.
Pohjois-Savon maakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
vaakuna | |
![]() |
|
sijainti | |
Historialliset läänit |
Viipurin ja Savonlinnan lääni (1634–1721) Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni (1721–1747) Kymenkartanon ja Savon lääni (1747–1775) Savon ja Karjalan lääni (1775–1831) Kuopion lääni (1831–1997) Itä-Suomen lääni (1997–2009) |
Maakuntakeskus | Kuopio |
Maakuntajohtaja | Marko Korhonen[1] |
Kokonaispinta-ala |
21 077,95 km² 5:nneksi suurin 2021 [2] |
– maa | 17 344,41 km² |
– sisävesi | 3 733,54 km² |
Väkiluku |
247 354 6:nneksi suurin 31.3.2023 [3] |
– väestötiheys | 14,26 as./km² (31.3.2023) |
Maakuntalaulu | Savolaisen laulu |
Nimikkolajit | |
– eläin | hirvi |
– järvi | Juojärvi |
– kala | muikku |
– kasvi | kotipihlaja |
– kivi | apatiitti |
– lintu | kuikka |
Lyhenne | FI-15 |
Vesistöisen maakunnan suurin järvi on Kallavesi (pinta-ala 513 km²) ja korkein kohta Rautavaaran Maaselänmäki, joka yltää 318 metrin korkeuteen merenpinnasta.
Pohjois-Savoa ympäröivät seuraavat maakunnat: Keski-Suomi lännessä, Pohjois-Pohjanmaa luoteessa, Kainuu pohjoisessa, Pohjois-Karjala idässä ja Etelä-Savo etelässä.
28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Savon maakunta.[5]
Historiallinen maakunta
Pohjois-Savon historiasta, maantieteestä ja kulttuurista:
- Pääartikkeli: Savo
Kunnat






Pohjois-Savossa on 19 kuntaa, joista viisi on kaupunkeja. Vuoden 2021 alusta maakuntaan liittyi 19. kunnaksi Joroinen. Kuntien sijainti käy ilmi oheisesta kartasta (kaupunkien nimet on lihavoitu):
Iisalmen kaupunki
Joroinen
Kaavi
Keitele
Kiuruveden kaupunki
Kuopion kaupunki
Lapinlahti
Leppävirta
Pielavesi
Rautalampi
Rautavaara
Siilinjärvi
Sonkajärvi
Suonenjoen kaupunki
Tervo
Tuusniemi
Varkauden kaupunki
Vesanto
Vieremä
Entiset kunnat
Suurimmat kunnat asukasluvun perusteella (31.7.2020)
|
|
Suurimmat taajamat
Vuonna 2017 Pohjois-Savossa sijaitsi 42 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.
# | Taajama | Kunta | Väkiluku (31.12.2017)[7] |
---|---|---|---|
1 | Kuopion keskustaajama | Kuopio | 88 520 |
2 | Varkauden keskustaajama | Varkaus 18 940 Leppävirta 249 | 19 189 |
3 | Iisalmen keskustaajama | Iisalmi | 15 293 |
4 | Siilinjärven kirkonkylä | Siilinjärvi | 11 416 |
5 | Toivala-Vuorela | Siilinjärvi 5 524 Kuopio 153 | 5 677 |
6 | Suonenjoen keskustaajama | Suonenjoki | 5 200 |
7 | Leppävirran kirkonkylä | Leppävirta | 4 209 |
8 | Kiuruveden keskustaajama | Kiuruvesi | 4 160 |
9 | Lapinlahden kirkonkylä | Lapinlahti | 3 565 |
10 | Nilsiän keskustaajama | Kuopio | 3 026 |
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2016 tilanteen mukainen.
Kristinusko
Pohjois-Savo käsitetään yleisesti herännäishenkiseksi alueeksi, mikä antaa alueen seurakuntaelämälle tietyn pohjavireen. Selkeiden kannattajaryhmien toiminta Pohjois-Savossa on kuitenkin verrattain vähäistä. Herännäisyyden ilmentyminen omaleimaisena liikkeenä on Etelä-Pohjanmaata heikompaa. Voimakkainta herännäisyyden kannatus on Kiuruveden–Iisalmen sekä Nilsiän alueella. Varsinkin Kuopion länsipuolisilla seuduilla erityistä kannatusta on vähäisesti.[9]
Lestadiolaisuutta esiintyy paikoitellen Pohjois-Savossa, erityisesti Leppävirran–Varkauden sekä Vieremän–Kiuruveden alueella. Kansanlähetys on saanut jalansijaa enimmäkseen Pohjois-Savon kaupunkipaikkakunnilla.[9]
Kuvia
- Näkymä Puijon tornista Kuopion keskustaan ja Kallavedelle.
- Kuopion lentoasema Siilinjärvellä.
- Syvärijärvi kuvattuna Tahkovuorelta.
- Taipaleen museokanava Varkaudessa.
- Ahkiolahden kanava Maaningalla.
- Olvin olutpanimo Iisalmessa.
Lähteet
- Pohjois-Savon liitto, Henkilöstö, 22.4.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 27.4.2023. Tilastokeskus. Viitattu 27.4.2023.
- Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon tilastoesite, 22.4.2017 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Uudistuksia maakuntien nimiin mtvuutiset.fi. 26.2.1998. Viitattu 21.9.2022.
- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
- Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2015 Tilastokeskus. Viitattu 15.11.2016. [vanhentunut linkki]
- Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pohjois-Savon maakunta Wikimedia Commonsissa