Pete Carroll

Pete Carroll varttui Kaliforniassa ja valmistui Pacific-yliopistosta. Hänen pelasi yliopiston joukkueessa kulmapuolustajana ja peliuran jälkeen jatkoi apuvalmentajana. Carroll valmensi useassa eri yliopistossa, kunnes vuonna 1984 NFL:n Buffalo Bills palkkasi hänet kulmapuolustajien valmentajaksi.[2]

Vuonna 1990 Carroll siirtyi New York Jetsin puolustuksen koordinaattoriksi. Kauden 1993 päätteeksi päävalmentaja Bruce Coslet sai potkut, ja Carroll ylennettiin päävalmentajaksi. Joukkue aloitti kauden 1994 pirteästi, mutta kausi päättyi viiden ottelun tappioon. Carroll sai potkut yhden kauden jälkeen.[4]

Kausina 1995–1996 Carroll toimi San Francisco 49ersin puolustuksen koordinaattorina. Vuonna 1997 hän seurasi Bill Parcellsia New England Patriotsin päävalmentajana. Carrollin johdolla joukkue selvisi kahdesti pudotuspeleihin, mutta kolmannen kauden loppu sujui kehnosti, eikä joukkue päässyt pudotuspeleihin. New England irtisanoi Carrollin ja palkkasi tilalle Bill Belichickin.[4]

Saatuaan potkut New Englandista Carroll piti valmentamisesta välivuoden. Vuonna 2001 Etelä-Kalifornian yliopisto (USC) palkkasi hänet päävalmentajakseen. Carroll käänsi nopeasti perinteisen USC:n suunnan. Kausilla 2003 ja 2004 joukkue voitti yliopistomestaruuden. Joukkue voitti ennenäkemättömät 34 peliä peräkkäin. Carrollin vuosien pelaajista 53 valittiin NFL:n valintatilaisuudessa, 14 heistä 1. kierroksella.[2]

Vuonna 2010 Carroll siirtyi Seattle Seahawksin päävalmentajaksi. Ensimmäin kausi toi heti pudotuspelipaikan, vaikka joukkue hävisi enemmän pelejä kuin voitti. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kaatui puolustava mestari New Orleans Saints, mutta toisella kierroksella Chicago Bears osoittautui paremmaksi. Kaudella 2011 joukkue jäi pudotuspelien ulkopuolelle.[2]

Kaudelle 2012 joukkue uudisti pelinrakentajaosastoaan. Vapaa pelaaja Matt Flynn palkattiin Green Bay Packersista ja joukkue varasi NFL:n varaustilaisuuden kolmannella kierroksella Russell Wilsonin Wisconsinin yliopistosta. Wilson otti ykköspelinrakentajan paikan ja Seahawks voitti 11 ottelua selviten pudotuspeleihin. Carroll ja toimitusjohtaja John Schneider ovat uudistaneet joukkuetta rohkeasti ajaen sisään nuoria pelaajia. He ovat löytäneet hyviä pelaajia myös varaustilaisuuden myöhemmillä kierroksilla, kuten tukimies K. J. Wrightin, kulmapuolustaja Richard Shermanin ja takapuolustaja Kam Chancellorin.[2]

Kaudella 2013 joukkueen nousukiito jatkui. Puolustuspelaajat Cliff Avril ja Michael Bennett liittyivät joukkueeseen kauden mittaisilla sopimuksilla.[5] Lisäksi huippuvaarallinen Percy Harvin hankittiin isossa kaupassa Minnesota Vikingsista.[6] Vaikka Harvin missasi ison osan kaudesta loukkaantuimisten takia voitti Seahawks divisioonansa ja pääsi pudotuspeleihin konferenssin ykköspaikalta. Joukkue dominoi vastustajia erityiseti aggressiivisella puolustuspelillään. Menestys jatkui pudotuspeleissä ja kausi huipentui Super Bowliin, jossa vastaan asettui Denver Broncos legendaarisen pelinrakentajansa Peyton Manningin johtamana.[7] Seahawks ei antanut vastustajalleen mahdollisuuksia, kun huikea puolustuspeli siivitti joukkueen voittoon murskalukemin 43–8.[1]

Menestys jatkui myös seuraavalla kaudella, vaikka joukkue menetti useita avauskokoonpanon pelaajia. Seahawks voitti divisioonansa toisen kerran peräkkäin ja kaatoi konferenssifinaaleissa Green Bay Packersin jatkoajalla, vaikka oli vielä alle 4 minuuttia ennen loppua tappiolla lukemin 19-7.[8][9] Super Bowlissa New England Patriotsia vastaan joukkue oli vielä viimeisellä minuutilla mahdollisuudet voittoon, mutta syötönkatko maalilinjalla käänsi ottelun Patriotsin eduksi.[10]

Carrollilla ja hänen vaimollaan Glenalla on kolme lasta ja yksi lapsenlapsi.[2] A Better L.A. ja A Better Seattle ovat Carrolin perustamia hyväntekeväisyysjärjestöjä, jotka tähtäävät väkivallan vähentämiseen näissä kaupungeissa.

• Pete Carroll, Yogi Roth, and Kristoffer A. Garin, Win Forever: Live, Work, and Play Like a Champion.
• Steve Bisheff, Always Compete: An Inside Look at Pete Carroll and the USC Football Juggernaut.
• David Wharton and Gary Klein, Conquest: Pete Carroll And The Trojans' Climb To The Top Of The College Football Mountain.

• Pete Carrollin verkkosivut
• Pete Carroll Twitterissä
• Pete Carroll TV You Tubessa