Pöytyä

Pöytyän kautta kulkevat valtatie 9 ja kantatie 41. Kunnan kautta kulkee myös Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät enää pysähdy lopetetuilla Kyrön rautatieasemalla ja Kumilan seisakkeella. Lähin lentoasema on Turussa.

Vanha Pöytyän alue sijaitsee Aurajoen yläjuoksulla. Etelässä Auran rajalla jokilaakson korkeus merenpinnasta on 42–43 metriä ja se nousee pohjoisessa Oripään rajalla 64 metriin. Pöytyän alueella virratessaan Aurajoki kasvaa vajaan metrin levyisestä purosta runsaat kymmenen metriä leveäksi uomaksi. Suurin sivujoki on idästä jokeen yhtyvä Jalkalanjoki, joka tunnetaan latvaosillaan myös Karhunojan ja Kaulajoen nimillä. Korkeimmat kallioiden huiput Oripään rajalla ulottuvat hieman yli 110 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kumilan kylän kaakkoispuolelta alkaa Tarvasjoki, joka virtaa entisen Karinaisten kunnan alueen halki ja yhtyy Paimionjokeen.[9] Yläne on vedenjakajaseutua, josta vedet virtaavat pääosin Säkylän Pyhäjärveen, mutta osittain myös Aurajokeen ja Euran puolelle Lapinjokeen. Yläneellä ovat myös Pöytyän ainoat suuremmat järvet, joista suurin kokonaan Pöytyään kuuluva on Elijärvi. Elijärven lounaispuolella sijaitsee vuonna 1956 perustettu Vaskijärven luonnonpuisto.[10]

Joitakin yksittäisiä kiviesineitä lukuun ottamatta Pöytyältä ei ole löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Perimätiedon mukaan Pyhä Henrik liikkui paikkakunnalla, mistä kertovat paikannimet Pyhän Henrikin polku, Pyhän Henrikin pöytä ja Himaisten kylän Ristilähde. Katoliset pyhiinvaeltajat taivalsivat Pöytyän kautta kulkenutta ikivanhaa tietä Pyhän Henrikin surmapaikalle Köyliönjärvelle.[9]

Pöytyän vanha hallintopitäjä kuului Maskun kihlakuntaan ja käsitti Pöytyän lisäksi myöhemmät Paattisen, Vahdon ja Auran pitäjät sekä osia Nousiaisista. Rajasuhteet olivat muutoinkin monimutkaiset, sillä Yläne kuului kirkollisesti Pöytyään, mutta hallinnollisesti täysin toiseen maakuntaan, Kokemäenkartanon lääniin.[9]

Kirkollisten kymmenysveroluetteloiden mukaan Pöytyällä oli vuonna 1556 kaikkiaan 146 taloa eikä niiden määrä sanottavasti alentunut seuraavina vuosikymmeninä, vaikka autioituminen oli tuolloin yleistä. Vuoden 1601 hallan tuhojen kerrotaan olleen Pöytyällä pahemmat kuin muualla Varsinais-Suomessa, ja suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan haudatun 422 Pöytyän pitäjän asukasta ja kymmeniä muualta tulleita kerjäläisiä.[9]

Pöytyän kirkkoherrana vuosina 1739–1757 toiminut Antti Lizelius pani Pöytyällä alulle perunanviljelyn sekä perusti pitäjään lainajyvästön ja eräänlaisen kunnalliskodin. Vuonna 1756 hän ryhtyi käyttämään pitäjänkokouksessa suomen kieltä ehkä ensimmäisenä koko Suomessa. Lizeliuksen suurin ansio on, että hän alkoi vuonna 1776 – tosin toimiessaan jo Mynämäellä – julkaista ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä, Suomenkielisiä Tieto-Sanomia. Pöytyän kotiseutuyhdistys pystytti Lizeliukselle omistetun muistomerkin vuonna 1958. Evankelisuuden perustaja ja johtomies Fredrik Gabriel Hedberg toimi pappina Pöytyällä 1840- ja 1850-luvulla. Ratsutilallinen Kaarle Wärri toimi Loimaan ja Maskun kihlakunnista valittuna talonpoikaissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä vuosina 1867 ja 1877–1905, säätynsä puhemiehenä vuosina 1894, 1897 ja 1899 sekä yli 30 vuotta kirkolliskokouksen jäsenenä.[9][11]

Kartta Pöytyän kuntaliitoksista. Yläne ja Oripää erotettiin omiksi kunnikseen vuonna 1869. Vuonna 1917 Auran asemanseutu liitettiin Prunkkalan kappelin kanssa Auran kunnaksi. Vuonna 1872 Marttilasta erotettu Karinainen liittyi Pöytyään 2005, Yläneen liittyessä 2009.

Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Molemmat kuntaliitokset toteutettiin lakkauttamalla liittyvät kunnat ja perustamalla uusi Pöytyän kunta.[12][13] Ennen Yläneen liittymistä Pöytyään kunnan läntisimpänä pisteenä oli alun perin kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.

Historiallisesti Pöytyän kirkkopitäjään ovat kuuluneet kappeliseurakuntina Yläne ja Oripää, jotka sittemmin itsenäistyivät kuntina ja seurakuntina. Pöytyä mainittiin kirkkoherrakuntana jo vuonna 1366.[9] Karinainen on yhdessä Tl Kosken ja Tarvasjoen kanssa aiemmin kuulunut kappeliseurakuntana Marttilaan, josta se yhdessä em. kuntien kanssa sittemmin itsenäistyi kuntana ja seurakuntana. Pöytyän vanhimpana kirkonpaikkana on pidetty Kaulansuun kylää, jossa on runsaasti tähän viittaavaa paikannimistöä. Sieltä kirkko lienee siirretty Ordenojalle ja keskiajan lopulla nykyiselle paikalleen.[9]

Aiemmin Pöytyään on kuulunut myös pohjoisosa nykyisestä Auran kunnasta, joka muodostettiin kun Lietoon kuuluneesta Prunkkalan kappeliseurakunnasta ja Auran asemaseudusta Pöytyällä muodostettiin Auran kunta ja seurakunta.

Aiemmin Pöytyän naapurikuntia ovat olleet ennen Pöytyän kuntaliitoksia 2005 ja 2009 Karinainen ja Yläne sekä ennen Loimaan kuntaliitoksia vuonna 2005 ja 2009 Loimaan kunta ja Mellilä. Yläneellä Pöytyän nykyinen alue on rajautunut myös Loimaaseen vuonna 2009 liitetyn Alastaron ja Euraan vuonna 1970 liitetyn Honkilahden entisiin kuntiin. Kuhankuonon rajapaikalla Yläneen ja Pöytyän rajanaapureina ovat eri aikoina aiemmin olleet sittemmin Turkuun liitetyt Maaria ja Paattinen sekä sittemmin Ruskoon liitetty Vahto. Nykyisen Mynämäen alueella Yläneen rajanaapureina ovat aiemmin olleet myös Mietoinen ja Tl Karjala.

Kuhankuonon rajakivi.

Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Pöytyällä ovat Pöytyän kirkkoympäristö[14], Pihlavan kartano[15] ja Varkaantie[16] Pöytyällä; Mäenpään kylä[17] ja Kyrön rautatieasema[18] Karinaisissa; sekä Yläneen kirkonmäki ja pappila[19] ja Yläneen Vanhakartano viljelymaisemineen[20] Yläneellä.

Pöytyän kirkkoherranvirasto heinäkuussa 2011.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pöytyällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[21]:

• Pöytyän seurakunta
  • Karinaisten kirkkoalue
  • Pöytyän kirkkoalue
  • Yläneen kirkkoalue

Seurakunta toimii myös Oripään kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pöytyän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[23], herännäisyys Yläneen suunnalla[24] sekä esikoislestadiolaisuus, jonka voimakkainta aluetta on Karinaisten Heikinsuo, jossa on liikkeen rukoushuone[25][26].

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pääartikkeli: Pöytyän koulut

1.8.2018 alkaen Pöytyän kunnan koululaitoksessa oli kolme peruskoulun 1–9-luokkien yhtenäiskoulua: Elisenvaaran yhtenäiskoulu Kyrössä, Riihikosken yhtenäiskoulu ja Yläneen yhtenäiskoulu.

Syksyllä 2018 toimintansa aloittaneet Riihikosken ja Elisenvaaran yhtenäiskoulut toimivat lukuvuonna 2018–2019 useassa toimipisteessä. Koulujen pysyvien tilojen arvioitiin valmistuvan Elisenvaarassa syksyksi 2021 ja Riihikoskella syksyksi 2019. Yläneellä yhtenäiskoulu on ollut toiminnassa vuodesta 2005.[32][33] Koulujen toimipisteet syksyllä 2018 olivat:

• Elisenvaaran yhtenäiskoulu (luokat 1–9)[34]:
  • Elisenvaaran yksikkö (luokat 7–9)[35]
  • Heikinsuon yksikkö[36]
    • Karinaisten toimipiste (3–6 luokat)
    • Heikinsuon toimipiste (1–2 luokat)
  • Kaulanperän yksikkö (1–6 luokat)[37]
  • Kyrön yksikkö (1–6 luokat)[38]
• Riihikosken yhtenäiskoulu (luokat 1–9, syksyyn 2019 7–9 luokkien opetus annettiin Elisenvaaran yhtenäiskoulun yhteydessä)[39]:
  • Riihikosken yksikkö (1–6 luokat)[40]
  • Auvaisten yksikkö (1–6 luokat)[41]
  • Mustanojan yksikkö (1–6 luokat)[42]
• Yläneen yhtenäiskoulu(1–9 luokat)[33]

Lukio-opetusta tarjosi vuonna 2018 Kyrön taajamassa toimiva Elisenvaaran lukio.[43]

Pöytyän kunnan ylläpitämänä kunnassa toimi vuonna 2018 Auranlaakson kansalaisopisto joka antaa opetusta Auran, Marttilan, Pöytyän ja Oripään kuntien alueella.[44]

Pöytyällä Karinaisten Kyrön kylässä sijaitsee Auranmaan Viikkolehden toimitus.[45]

Pöytyän Urheilijat pöytyäläinen yleisseura, jolla on toimintaa mm. pesäpallossa.

Paikallisia yrityksiä on mm. Mäkilän sahalaitos, joka on kokenut suuren tulipalon vuosina 1992, 2010 ja 2023 sekä viljankäsittelylaitteistoja valmistava Mepu Oy.

• Aarre Aaltonen, kuvanveistäjä, syntyi Pöytyällä
• Fredrik Gabriel Hedberg, pappi ja evankelisen herätysliikkeen perustaja, aloitti pitäjänapulaisena Pöytyällä 1843
• Lauri Kartemo, kauppaneuvos, syntyi Pöytyällä
• Toivo Lehtisalo, kieli- ja kansatieteilija, professori, syntyi Pöytyällä
• Uuno Lehtisalo, yritysjohtaja ja metsäneuvos, syntyi Pöytyällä
• Antti Lizelius, Pöytyän kirkkoherra 1741–1760
• Johanna Matintalo, maastohiihtäjä, syntyi Pöytyällä
• Kalervo Saura, kansanedustaja, syntyi ja toimi maanviljelijänä Pöytyällä
• Elsa Tilkanen, eläessään vanhin suomalainen, syntyi Pöytyällä
• Santeri Salomaa, kauppaneuvos, syntyi Pöytyällä
• Juho Savo, Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja vuosina 1998–2015, syntynyt Pöytyällä
• Ari Vuori, jääkiekkoilija, syntyi Pöytyällä
• Kaarle Wärri, talonpoika ja valtiopäivämies, toimi maanviljelijänä Pöytyällä

Pöytyän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla puljonki ja pasteija eli lihaliemen kanssa nautitut liha-, riisi- ja sipulitäytteiset voitaikinapasteijat.[46]

• 
  Kauran puintia elokuussa 2011.
• 
  Kirkonkylä kantatieltä 41.
• 
  Vanhaa Tampereentietä Riihikoskella.
• 
  Riihikosken kirjasto.
• 
  Riihikosken Kisariihi.

• Luettelo Pöytyän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pöytyä Wikimedia Commonsissa

• Pöytyän kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Pöytyän avainluvut
• Pöytyän kulttuuriympäristöohjelma (pdf 10,1M) Viitattu 11.5.2010