Olavi Sylikuningas

Olavi Sylikuningas oli Eerik Voittoisan poika ja Ruotsin kuningas[1] noin vuodesta 995 vuoteen 1022. Hän oli Ruotsin ensimmäinen kristitty kuningas. Olavi oli myös ensimmäinen, jonka varmuudella tiedetään olleen kuningas sekä Sveanmaalla että Götanmaalla. Nykyisen käsityksen mukaan Olavin vankinta tukialuetta olisi ollut Götanmaa. On tosin epäselvää, mitä "kuningas" vielä tässä historian vaiheessa tarkoittaa. Mistään kovin yhtenäisestä Ruotsin kuningaskunnasta ei voi vielä puhua Olavi Sylikuninkaan aikana eikä pitkään aikaan sen jälkeenkään.

Olavi Sylikuningas
Ruotsin kuningas
Valtakausi	~995–1022
Edeltäjä	Eerik Voittoisa
Seuraaja	Anund Jakob
Syntynyt	n. 980
Kuollut	1022
Puoliso	Estrid Obotridelainen
Lapset	Anund Jakob Ingegerd Astrid Olofsdotter Emund Vanha
Suku	Munsö
Isä	Eerik Voittoisa
Äiti	Sigrid Storråda tai Swiatoslawa Puolalainen
Uskonto	katolilaisuus

Olavi Sylikuninkaan lyöttämä hopearaha.

Hän oli myös ensimmäinen kuningas, joka antoi lyödä omia rahoja Sigtunassa. Adam Bremeniläisen mukaan Olavi meni naimisiin slaavilaisen ruhtinaan tyttären Estridin kanssa. Oman tyttärensä Ingegerdin Olavi antoi vaimoksi Kiovan suuriruhtinaalle Jaroslaville. Snorre Sturlassonin mukaan Olavi ja Tanskan Sven Kaksiparta liittoutuivat Norjan kuningasta Olav Tryggvasonia vastaan. Tarunomaisessa Svolderin meritaistelussa vuonna 1000 Olavi ja Sven löivät norjalaiset.

Hauta, jonka oletetaan kuuluneen Olaville

Lisänimi "Sylikuningas" lienee väärä suomennos. Skötkonung-nimen alkuperäiseksi merkitykseksi on tulkittu skattkonung, mikä tarkoittaisi raha- tai verokuningasta. Nimi voisi viitata Olavin lyöttämiin hopearahoihin tai siihen, että hän olisi maksanut veroa Tanskan Sven Kaksiparralle ja Knuut Suurelle.