Okulaari
Okulaaria käytetään objektiivin luoman kuvan tarkasteluun,[1] esimerkiksi kaukoputkella, kiikarilla tai mikroskoopilla tehtäviin näköhavaintoihin. Okulaari on yleensä metalliseen putkeen pakattu, lähellä katsojan silmää oleva linssipaketti, jolla objektiivilta muodostuva kuva saadaan (silmälle) teräväksi ja katselukelpoiseksi.

Suurennus okulaarilla
Monesti laitteen suurennuksen muuttaminen tapahtuu juuri okulaaria vaihtamalla. Optisen laitteen suurennus on objektiivin polttovälin ja okulaarin polttovälien suhde:
missä:
- on objektiivin polttoväli.
- on okulaarin polttoväli.
Okulaarityypit
Koska okulaareissa on tyyppikohtaisia eroja (rakenne, linssien lasilaatu, suurennos, näkökenttä), valitaan käytettävä okulaari yleensä havaittavan kohteen tai käyttötarkoitusen perusteella. Kaukoputkissa okulaari asetetaan kaukoputken tarkennuslaitteeseen (fokusointilaite).
Okulaarityyppejä on markkinoilla on hyvin paljon. Yksinkertaisimmat okulaarimallit koostuvat kahdesta linssistä, parhaimmat ja myös kalleimmat koostuvat jopa seitsemästä linssistä. Okulaarin useiden linssien tehtävänä on korjata okulaarin omaa värivirhettä sekä antaa laaja ja reunoille saakka mahdollisimman virheetön kuvakenttä. Kukin linssi aiheuttaa pienen valohäviön, Siitä ei kuitenkaan yleensä ole haittaa
Yleisesti käytössä olevia okulaarityyppejä
- Huyghens
- Ramsden
- Kellner
- Ortoskooppinen
- Plössl (Plößl)
- Erfle
- Nagler
- Galilein okulaari
- Kepler-okulaari
- Dolond-okulaari
- Herschel-okulaari
- Huygens-okulaari
- Ramsden-okulaari
- Kellner-okulaari
- Plössl-okulaari
- Steinheil-okulaari
- Monosentrinen okulaari
- Orthoskooppinen okulaari
- König-okulaari
- Erfle-okulaari
- RKE-okulaari
- Nagler-okulaari
Lähteet
Viitteet
- Marc L. Kutner: Astronomy: A Physical Perspective, s. 45. Cambridge University Press, 2003. ISBN 9780521529273. (englanniksi)