Lievestuore
Lievestuore on taajama Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Lievestuore sijaitsee Laukaan kunnan eteläosassa, valtatie 9:n (E63) varrella ja Lievestuoreenjärven rannalla. Taajama on Laukaan kolmanneksi suurin ja ensimmäiseksi teollistunut taajama.[1] Asukkaita Lievestuoreella oli vuoden 2016 lopussa 2 505.[2] Kaupallisesti alue kuuluu Jyväskylän markkina-alueeseen ja valtaosa varsinkin erikoiskaupan asioinneista suuntautuu Jyväskylään[3].
Lievestuore | |
---|---|
![]() |
|
|
|
Kunta: | Laukaa |
Maakunta: | Keski-Suomen Maakunta |
Seutukunta | Jyväskylän Seutukunta |
Hallinnollinen Keskus | Laukaa Kirkonkylä |
Maantiede | |
Kokonaispinta-ala | 7,1 km² |
Väestö | |
Väkiluku (2016) | 2 505 |
Väestötiheys | 331,3 as./km² |
Muuta | |
Postinumero | 41400 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Lievestuoreen suurin työnantaja on Senop Oy Lievestuoreen toimipiste, joka työllistää vajaat 200 henkeä. Alueella toimi aikaisemmin puolustusvoimien Lievestuoreen varikko, joka lopetti toimintansa vuonna 2007.
Historiaa
Sellutehdas
- Pääartikkeli: Lievestuoreen sellutehdas
Lievestuoreen selluloosatehdas (aik. sulfaattiselluloosatehdas) oli toiminnassa vuosina 1927–1985, aluksi nimellä Haarlan Selluloosayhtiö (1927–1967) ja myöhemmin Keski-Suomen Selluloosa Oy (1971–1985). Tehdas oli toiminta-aikanaan Laukaan suurimpia työnantajia. Tehdas valmisti aluksi sulfaattiselluloosaa, kunnes 1950-luvulla siirryttiin sulfiittiselluloosan tuottamiseen. Tamperelainen liikemies Rafael Haarla perusti tehtaan Lievestuoreelle 1927, koska alueelta oli saatavissa raakapuuta, joka voitiin uittaa edullisesti tehtaalle. Lievestuoreen kautta kulki myös 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata.[4]
Lipeälampi
Lievestuore muistetaan haisevasta Lipeälammestaan, johon 1920–1980-luvuilla toiminut Lievestuoreen sellutehdas laski jätteensä. Lampea on 1990- ja 2000-luvuilla puhdistettu, eikä nykyinen maapohja enää sanottavasti haise. Itse tehtaasta on nykyisin jäljellä enää vain perustusten jäänteitä. "Lievestuoreen Liisa" oli Irwin Goodmanin esittämä hittikappale vuodelta 1971. Siinä kerrotaan myös Lipeälammen aiheuttamista hajuhaitoista.
Kansalaisopisto ja yhteiskoulu
Sellutehtailija Haarla tuki voimakkaasti kylän sivistyspyrkimyksiä. Vuonna 1946 perustettiin Lievestuoreen kansalaisopisto, joka toimi osana setlementtiliikettä. Ohjelmassa oli aluksi ammatillisia aineita ja vieraita kieliä. Opisto sai 1961 Haarlalta oman toimitilan. Lievestuoreen yhteiskoulu oli perustamisvuonnaan 1948 Laukaan ensimmäinen oppikoulu.[5]
Liikenneyhteydet

Lievestuore on valtateiden 9, 13 ja 23 varrella, vaikkakaan valtatietä ei kulje itse taajaman läpi. Alueella kulkee runsaasti linja-autoja. Jyväskylän keskustaan on matkaa noin 25 km ja Laukaan keskustataajamaan 30 km.
Lievestuoreen rautatieasema aivan taajaman keskellä on yksi rataosan Jyväskylä–Pieksämäki asemista. Liikennepaikka sijaitsee 24,8 kilometrin päässä Jyväskylästä. Kesällä 2014 matkustajajunat lakkasivat pysähtymästä Lievestuoreella. Aiemmin asemalta oli lopetettu lipunmyynti ja asemarakennus siirtynyt yksityisomistukseen.[6]
Lievestuoreen Kisa

- Pääartikkeli: Lievestuoreen Kisa
Lievestuoretta edustaa urheiluseura nimeltään Lievestuoreen Kisa. Vuodesta 1927 toimineen urheiluseura Kisan toimintaa pyörittävät viisi lajijaostoa: hiihto- ja suunnistus-, pesäpallo-, jääurheilu-, lentopallo- ja yleisurheilujaostot. Pesäpallolla on pitkä historia seurassa. Tällä hetkellä Kisan lippulaivana toimii miesten pesäpallojoukkue, joka pelaa miesten Ykköspesistä. Seuran kuuluisin jäsen on ollut olympiavoittaja ja kansanedustaja Sylvi Saimo, joka asui Hohon kylässä.
Nokkakiven huvipuisto
- Pääartikkeli: Nokkakiven huvipuisto
Lievestuoreella toimii kesäisin myös Nokkakiven huvipuisto, joka avattiin vuonna 2007.[7] Nokkakivessä on laitteita ja tekemistä kaikenikäisille.[8] Puistoon on ilmainen pääsy ja sen laitteisiin pääsee ostamalla rannekkeen.
Moottoriurheilu
Lievestuore on tunnettu myös moottoriurheilusta. Kylän pohjoispuolella sijaitsee suuri moottoriurheilulle kaavoitettu[9] alue, jolla toimii esimerkiksi Ruuhimäki Circuit -kartingrata[10] sekä Keski-Suomen Moottorikerhon[11] ylläpitämät motocross- ja enduro-radat. Alue toimii myös Suomen MM-rallin Ruuhimäen erikoiskokeen maalialueena.
Muuta
Kuntalaisten keskuudessa kylää kutsutaan myös nimellä Liepee, joka taipuu adessiivissa Liepeellä. Asukkaita kutsutaan liepeeläisiksi tai lievestuoreelaisiksi.
Kuvia
- Lievestuoreen kirkko
- Lievestuoreen ensimmäinen koulu, rakennusvuosi 1915
- Taloja Liepeentiellä
- Vuoristorata Nokkakiven huvipuistossa
Lähteet
- Lievestuoreen taajama, Jyväskylän seutu jyvaskylanseutu.fi. Arkistoitu 19.6.2018. Viitattu 27.4.2019.
- Laukaan kunta: Laukaa Talousarvio 2018 Laukaa kunta. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
- RAMBOLL: Lievestuore, Laukaa, Markkina-Analyysi 9.11.2016. Arkistoitu 27.4.2019. Viitattu 27.4.2019.
- Kauppinen, Arto: Piirteitä Laukaan elinkeinoista 1800-luvulta alkaen, s. 100–101. Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7.
- Kananen, Taimi - Hänninen, Helena: Ylhäisempää opinkäyntiä ja muuta kansansivistystä, s. 138–143. Teoksessa Kohisevien koskien Laukaa, (toim.) Helena Hänninen. Jyväskylä: Laukaan kunta, 1993. ISBN 952-90-4717-7.
- Katja Boxberg HS: VR sulkee Haukivuoren ja Lievestuoreen asemat Helsingin Sanomat. 25.4.2014. Viitattu 25.3.2023.
- Nokkakiven huvipuiston tarina nokkakivi.fi.
- Nokkakivi nokkakivi.fi.
- Keski-Suomen liitto: Keski-Suomen maakuntakaava, kaavakartta (PDF) keskisuomi.fi. Viitattu 27.9.2020.
- Ruuhimäki Circuit – 1240 metriä täynnä toimintaa mikrorata.fi. Viitattu 27.9.2020.
- Etusivu | Keski-Suomen Moottorikerho ry www.k-smk.fi. Viitattu 27.9.2020.