Keltainen

Keltainen on väri, jonka ihminen aistii silloin, kun silmän verkkokalvon pitkäaaltoiseen ja keskipitkään valoon herkät tappisolut reagoivat suunnilleen yhtä voimakkaasti, mutta vuorostaan lyhytaaltoiselle valolle herkät tappisolut eivät reagoi juuri lainkaan.[1][2]

Keltaisen sävyjä

Keltainen väriaistimus syntyy esimerkiksi monokromaattisesta valoärsykkeestä, jossa on pelkästään 575 nanometrin aallonpituutta (spektrin keltainen). Toisaalta keltainen väriaistimus syntyy myös sekoituksesta, jossa on sopivassa suhteessa esimerkiksi 530 nanometrin vihreää ja 650 nanometrin punaista valoa.[2] Silmään tuleva valo on siis näissä tilanteissa aivan erilaista, mutta ihminen näkee molemmat keltaisina. Ilmiötä kutsutaan metameriaksi.

Tyypillisiä keltaisia kohteita luonnossa ovat sitruuna, kananmunan keltuainen sekä monet kukat, kuten voikukka. Monet myrkylliset eläimet varoittavat myrkyllisyydestään keltaisella värillä, muun muassa ampiaiset, gilaliskot ja monet nuolimyrkkysammakot.

Keltaisen värin tuottaminen tekniikassa

Televisiossa ja tietokonenäytöissä käytetyssä RGB-värimallissa keltainen väriaistimus saadaan aikaan näyttämällä vihreää ja punaista valoa niin lähekkäin, että ne ihmisen näköjärjestelmässä sekoittuvat. Paperille painettaessa tai tulostettaessa käytetään usein CMYK-mallia, jossa yksi musteista on keltainen (Y).

 
Rypsinkeltainen on myös yksi kopiopaperin väreistä. Sen RGB-tunnus on #f3da0b [3]

Käyttö ja symboliikka

Käyttöä ja symboliikkaa pohdittaessa on syytä pitää aina mielessä, että mikä tahansa väri, kuten keltainen, saa merkityksenä vasta käyttötilanteesta eli siitä, missä sosiaalisessa, kulttuurisessa ja/tai esimerkiksi historiallisessa kontekstissa se tulee esille.[4]

  • Merenkulussa keltaisella viestilipulla (Q) pyydetään tullausta ja maahantulotarkastusta. Aiemmin sillä ilmaistiin, että aluksella on ruttoa.
  • Liikennevaloissa vilkkuva tai kiinteä keltainen kehottaa varovaisuuteen tai kiinnittämään huomion muuttuvaan tilanteeseen.
  • Itä-Aasiassa keltainen oli ylimystön väri.
  • Euroopassa aasialaisia on joskus kutsuttu keltaiseksi roduksi. Aasialaisten pelko synnytti myös käsitteen keltainen vaara.
  • Nimitystä keltainen lehdistö käytetään sensaatiouutisia julkaisevista lehdistä.

Värikoordinaatit

Tietokoneen kuvaruudun RGB-värivalojen keltaisen maksimiarvot skaalalla 0–255 ovat seuraavat:

Lähteet
  1. James W. Kalat: Introduction to Psychology, s. 104. 9. painos. Wadsworth Publishing, 2010. 978-0495810919. (englanniksi)
  2. Ivan I. Smalyukh: Physics 1230: Light and Color (ppt) (luku 10, sivu 5) colorado.edu. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 27.9.2010. (englanniksi)
  3. https://encycolorpedia.com/f3da0b
  4. Martti Huttunen: Värit pintaa syvemmältä, s. 105–118. Värisymbolit eivät synny tyhjästä. Helsinki: BoD, 2013. ISBN 978-952-286-602-8.

    Aiheesta muualla
    Sähkömagneettinen säteily

    Sähkömagneettinen spektri: gammasäteily • röntgensäteily • ultraviolettisäteily • valo • infrapunasäteily • alimillimetrisäteily • mikroaallot • radioaallot

    Radiotaajuusalueet: THF • EHF • SHF • UHF • VHF • HF • MF • LF • VLF • ULF • SLF • ELF

    Valo: violetti • sininen • syaani • vihreä • keltainen • oranssi • punainen

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.