Kasvipatologia
Kasvipatologia on oppi kasvitaudeista. Niitä aiheuttavat sekä bioottiset että abioottiset tekijät.[1] Bioottisiin tekijöihin kuuluvat loiskasvit, sienet, bakteerit, virukset ja viroidit. Sen sijaan eläinten aiheuttamia tuhoja ei lasketa kasvipatologiaan. Abioottisia tekijöitä ovat muun muassa ravinnepuutokset. Suomessa kasvipatologiaa voi opiskella vain Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksella.
Kuusensuopursuruoste (Chrysomyxa ledi)
Lähteet
- Tirri, Rauno ym.: Biologian sanakirja. Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasvipatologia Wikimedia Commonsissa
| Osa-alueita: Aerobiologia | Anatomia | Astrobiologia | Biokemia | Ekologia | Eliömaantiede | Eläintiede | Etologia | Evoluutiobiologia | Fysiologia | Genomiikka | Hydrobiologia | Iktyologia | Kasvipatologia | Kasvitiede | Kehitysbiologia | Kudosoppi | Meribiologia | Mikrobiologia | Molekyylibiologia | Muoto-oppi | Neurotiede | Paleontologia | Parasitologia | Perinnöllisyystiede | Sienitiede | Solubiologia | Systematiikka | Taksonomia | Toksikologia |
| Käsitteitä: abioottinen | aineenvaihdunta | biodiversiteetti | biomi | biotooppi | biosfääri | DNA | ekologinen lokero | ekosysteemi | eliöyhteisö | evoluutio | kelpoisuus | lisääntyminen | luonnonvalinta | populaatio | ravinto | sukkessio | uhanalaisuusluokitus | yhteyttäminen | pääjakso | kaari |
| Aiheeseen liittyvää: biologian filosofia |
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.