Kasvinsyöjä

Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin eläimiin verrattuna kasvinsyöjille on tyypillistä mutkikas ja perinpohjainen ruoansulatus, jotta kasvien sisältämät ravintoaineet tulisivat kunnolla hyödynnetyiksi. Kasvinsyöjät muodostavat tärkeän osan ravintoketjusta, koska ne siirtävät syömiensä kasvien varastoimaa Auringon energiaa eteenpäin niitä saaliina käyttäville petoeläimille.

Vuohi käyttää ravinnokseen kasveja.

Kasvinsyöjät voidaan luokitella ruokavalion mukaan ekologisesti muun muassa frugivoreihin (hedelmänsyöjät), folivoreihin (lehtiensyöjät) ja granivoreihin (siementensyöjät). Nämä luokitelmat eivät kuitenkaan aina päde, koska pääasiallisesti hedelmiä tai lehtiä syövät eläimet käyttävät ravinnokseen muitakin kasvin osia, kuten siemeniä ja juuria. Kasvinsyöjien ravintotottumukset vaihtelevat vuodenaikojen mukaan varsinkin lauhkealla ilmastovyöhykkeellä.

Herbivori-selkärankaisten ruoansulatuskanava on kasviravinnon hankalan sulavuuden takia yleensä hyvin pitkä, vaikka poikkeuksiakin löytyy (esimerkiksi isopanda). Nisäkkäillä ruuan huono sulavuus on johtanut useiden monimutkaisten ominaisuuksien, kuten märehtijöiden nelimahaisen ruoansulatuskanavan, kehittymiseen.

Kasvinsyöjätkin voivat olla vaarallisia ihmiselle. Esimerkiksi norsut ja virtahevot tappavat kummatkin noin 500 ihmistä vuodessa.[1]

Kasvinsyöjiä

Nämä eläimet ovat pääasiassa kasvinsyöjiä. Jotkut niistä voivat syödä eläimen osia (esimerkiksi luita) täyttääkseen ravinteiden puutetta. Useimmat pystyvät sulattamaan lihaa, ja jotkut syövät avuttomia eläimiä. Jotkut lampaat ovat syöneet linnunpoikasia.

Lähteet
  1. 12 ihmiselle vaarallisinta eläintä Tieteen Kuvalehti. Viitattu 21.3.2019.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.