Kanta-Hämeen maakunta

Kanta-Häme (ruots. Egentliga Tavastland, vuoteen 1998 Hämeen maakunta) on Suomen maakunta Etelä-Suomessa, ja se käsittää suunnilleen Hämeen historiallisen maakunnan lounaisosan. Sitä ympäröivät etelässä Uusimaa, idässä Päijät-Häme, pohjoisessa Pirkanmaa ja lounaassa Varsinais-Suomi.

Kanta-Hämeen maakunta
vaakuna

lippu

sijainti

Historialliset läänit Uudenmaan ja Hämeen lääni (1634–1831)
Hämeen lääni (1831–1997)
Etelä-Suomen lääni (1997–2009)
Maakuntakeskus Hämeenlinna
Maakuntajohtaja Toni K. Laine (8/2022-)[1]
Kokonaispinta-ala 5 707,63 km²
19:nneksi suurin 2021 [2]
– maa 5 199,15 km²
– sisävesi 508,48 km²
Väkiluku 169 333
13:nneksi suurin 31.3.2023 [3]
– väestötiheys 32,57 as./km² (31.3.2023)
Maakuntalaulu Hämäläisten laulu
Nimikkolajit  
– eläin ilves
– järvi Vanajavesi
– kala lahna
– kasvi hämeenkylmänkukka[4]
– kivi kirjomaasälpä
– lintu kalasääski
Lyhenne FI-06

Kanta-Hämeen pinta-ala 2021-01-01 1. tammikuuta 2021 oli 5 707,63 km², josta maa-alueita on 5 199,15 km² ja sisävesiä 508,48 km². Maakunnan väkiluku 2023-03-31 31. maaliskuuta 2023 oli 169 333 henkeä.[3]

Kanta-Hämeen bruttokansantuote oli vuonna 2012 noin 5 600 miljoonaa euroa.[5]

28.2.1998 asti maakunnan nimi oli Hämeen maakunta.[6]

Maantiede

Kanta-Hämeen maisemakuvassa on melko paljon Järvi-Suomen piirteitä. Maakunta kuuluu miltei kokonaisuudessaan Kokemäenjoen vesistön alueeseen. Suurin järvi on Vanajavesi, johon laskee kaakosta päin vesiä Lammin, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan seuduilta. Maakunnan koillisosa kuuluu niin kutsuttuun Hauhon reittiin, jonka vedet laskevat Pälkäneen ja Valkeakosken kautta Vanajaveteen. Tämän seudun suurimpia järviä ovat Vanajaveden ohella Kuohijärvi, Hauhon Pyhäjärvi, Iso Roinevesi, Hauhonselkä ja Ilmoilanselkä sekä Lehijärvi Hattulassa. Maakunnan lounaisosasta Tammelan ja Forssan alueilta saa puolestaan alkunsa Loimijoki, joka virtaa Loimaan ja Huittisten kautta Kokemäenjokeen. Hämeen lounaisosan suurin järvi on Tammelan Pyhäjärvi, josta Loimijoki saa alkunsa. Sen sijaan Riihimäellä ja Lopen eteläosassa sijaitsevat etelään Suomenlahteen laskevan Vantaanjoen latvapurot.

Kanta-Hämeessä sijaitsevat Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot, molemmat maakunnan lounaisosassa Tammelassa.

Liikenne

Kanta-Hämeen kautta kulkevat Helsingin ja Tampereen välinen rautatie sekä valtatie 2 Helsingistä Poriin, valtatie 3 Helsingistä Tampereelle ja valtatie 12 Kouvolasta Tampereelle. Poikittaisväyliä ovat valtatie 10 Hämeenlinnasta Turkuun ja kantatie 54 Forssasta Lahteen. Muita keskeisiä teitä ovat kantatie 53 Hämeenlinnan Tuuloksesta Padasjoelle, jossa tie yhtyy valtatie 24:ään, sekä kantatie 57, joka seuraa valtatie 3:n vanhaa reittiä Hämeenlinnasta Pälkäneen kautta Tampereelle. Maakunnan läntisintä osaa sivuavat Humppilassa Turun ja Toijalan välinen rautatie sekä Turun ja Tampereen välinen valtatie 9.

Kunnat
Kanta-Hämeen maakunnan kaupungit ja kunnat
Kuntakeskukset
 30 000–100 000 as. kunta
 10 000–30 000 as. kunta
 3 000–10 000 as. kunta
 Alle 3 000 as. kunta
Kanta-Hämeen maakunta kuntakeskuksineen.

Kanta-Hämeen maakunnassa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja. Seuraavassa luettelossa kaupungit on lihavoitu:

Nimi Vaakuna Kuntamuoto Väkiluku[7] Pinta-ala[8] Väestötiheys Seutukunta Perustettu
Forssa
kaupunki16 457253,36 km²66,14 as./km²Forssa1923
Hattula
kunta9 359427,39 km²26,16 as./km²Hämeenlinna1868
Hausjärvi
kunta8 040398,77 km²20,65 as./km²Riihimäki1868
Humppila
kunta2 162148,61 km²14,61 as./km²Forssa1874
Hämeenlinna (Tavastehus)
maakunnan pääkaupunki68 0492 031,57 km²38,12 as./km²Hämeenlinna1639
Janakkala
kunta16 277586,07 km²29,73 as./km²Hämeenlinna1866
Jokioinen (Jockis)
kunta4 987181,94 km²27,64 as./km²Forssa1873
Loppi (Loppis)
kunta7 749655,97 km²12,96 as./km²Riihimäki1632
Riihimäki
kaupunki28 375125,55 km²234,48 as./km²Riihimäki1922
Tammela
kunta5 879715,15 km²9,18 as./km²Forssa1868
Ypäjä
kunta2 236183,25 km²12,23 as./km²Forssa1876

Entiset kunnat
Nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueen kunnat 1960-luvulla. Lisäksi vuonna 1948 lakkautetun Hämeenlinnan maalaiskunnan alue katkoviivalla.

Nykyisten 11 kunnan lisäksi nykyisen Kanta-Hämeen maakunnan alueella on ollut seuraavat 9 entistä kuntaa.

Väestönkehitys
Hämeenlinna on Kanta-Hämeen maakuntakeskus.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kanta-Hämeen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 155 348
1985
  
 157 901
1990
  
 162 248
1995
  
 164 937
2000
  
 165 307
2005
  
 168 381
2010
  
 174 555
2015
  
 174 710
2020
  
 170 828
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Suurimmat taajamat

Vuonna 2017 Kanta-Hämeessä sijaitsi 25 taajamaa.[10] Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa.

#TaajamaKuntaVäkiluku
(31.12.2017)[11]
1Hämeenlinnan keskustaajamaHämeenlinna 49 922
Janakkala 30		&&&&&&&&&&049952.&&&&0049 952
2Riihimäen keskustaajamaRiihimäki 27 881
Loppi 59
Hausjärvi 24		&&&&&&&&&&027964.&&&&0027 964
3Forssan keskustaajamaForssa 15 518
Jokioinen 3 208
Tammela 2 510		&&&&&&&&&&021236.&&&&0021 236
4TurenkiJanakkala&&&&&&&&&&&07550.&&&&007 550
5ParolaHattula 6 714
Hämeenlinna 23		&&&&&&&&&&&06737.&&&&006 737
6TervakoskiJanakkala&&&&&&&&&&&04063.&&&&004 063
7Lammin kirkonkyläHämeenlinna&&&&&&&&&&&02824.&&&&002 824
8IittalaHämeenlinna&&&&&&&&&&&02345.&&&&002 345
9Lopen kirkonkyläLoppi&&&&&&&&&&&02207.&&&&002 207
10OittiHausjärvi&&&&&&&&&&&01963.&&&&001 963

Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu. Lisäksi pääosin Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkään keskustaajama (43 461 asukasta) ulottuu osittain Kanta-Hämeen puolelle.[10]

Kristinusko

Kanta-Hämeen lounaisosissa on vaikuttanut voimakkaasti 1800-luvun lopulta lähtien evankelinen herätysliike. Evankelisuuden vaikutuksen on esitetty vaikuttaneen maltillistavasti myös muutoin maakunnassa vahvasti vaikuttaneeseen sosialismiin. Evankelisuutta on esiintynyt myös Riihimäen ja Tampereen välisillä radanvarsipaikkakunnilla. Lounais-osien lisäksi evankelisuutta esiintyy myös Hämeenlinnassa.[12]

Evankelioiva herätyskristillisyys on voimakasta Hämeenlinnassa, jossa vaikuttaa Kansanlähetys. Liikkeen keskusjärjestön toimintapiste sijaitsee Ryttylässä, Hausjärvellä lähellä Riihimäkeä.[12]

Politiikka

Presidentin- ja eduskuntavaaleissa Kanta-Häme muodostaa Hämeen vaalipiirin yhdessä Päijät-Hämeen kanssa. Vaalipiiristä eduskuntaan valittavat 14 kansanedustajaa jakautuvat melko tasan molempien maakuntien kesken. Vuoden 2019 vaaleissa väkiluvultaan hieman pienempi Kanta-Häme sai kahdeksan edustajaa: SDP:stä Tarja Filatov ja Johannes Koskinen, kokoomuksesta Sanni Grahn-Laasonen ja Timo Heinonen, perussuomalaisista Lulu Ranne, vihreistä Mirka Soinikoski, vasemmistoliitosta Aino-Kaisa Pekonen ja kristillisdemokraateista Päivi Räsänen. Maakunnan edustajien määrä nousi vuonna 2020 yhdeksään, kun kokoomuksen Kalle Jokinen muutti Orimattilasta Hämeenlinnaan.

2000-luvun hallituksissa kantahämäläisiä ministereitä ovat olleet:

- Rinteen ja Marinin hallituksessa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.),

- Sipilän hallituksessa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) (5.5.2017 alkaen opetusministeri),

- Stubbin hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.),

- Kataisen hallituksessa sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.),

- Kiviniemen hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.),

- Vanhasen II hallituksessa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.),

- Vanhasen I hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.),

- Jäätteenmäen hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.) sekä oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) ja

- Lipposen II hallituksessa työministeri Tarja Filatov (sd.), oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.).

Kuvagalleria
  • Aulanko on suomalaista kansallismaisemaa. Puistossa sijaitsee muun muassa luonnonsuojelualue.
    Aulanko on suomalaista kansallismaisemaa. Puistossa sijaitsee muun muassa luonnonsuojelualue.
  • Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista.
    Hämeen linna on yksi Suomen keskiaikaisista valtakunnanlinnoista.
  • Juteinikeskus Hattulassa on maalämmöllä lämmitettävä monitoimitalo, joka on suunniteltu uudenaikaisia opetusmenetelmiä silmällä pitäen.
    Juteinikeskus Hattulassa on maalämmöllä lämmitettävä monitoimitalo, joka on suunniteltu uudenaikaisia opetusmenetelmiä silmällä pitäen.
  • Puuhamaa on vuonna 1984 avattu Janakkalan Tervakoskella sijaitseva lasten huvittelupaikka.
    Puuhamaa on vuonna 1984 avattu Janakkalan Tervakoskella sijaitseva lasten huvittelupaikka.
  • Vanajanlinna Hämeenlinnassa.
    Vanajanlinna Hämeenlinnassa.
  • Suomen lasimuseo on Riihimäellä sijaitseva museo, joka on keskittynyt lasiesineiden ja niiden valmistuksen historiaan.
    Suomen lasimuseo on Riihimäellä sijaitseva museo, joka on keskittynyt lasiesineiden ja niiden valmistuksen historiaan.
  • Marskin Maja eli Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja Puneliajärven rannalla Lopella.
    Marskin Maja eli Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja Puneliajärven rannalla Lopella.
  • Ahveniston moottorirata on suomalainen moottorirata Hämeenlinnassa. Radalla on kilpailtu monissa kansainvälisissä luokissa, esimerkiksi Formula 2 -lähtö 5. syyskuuta 1967.
    Ahveniston moottorirata on suomalainen moottorirata Hämeenlinnassa. Radalla on kilpailtu monissa kansainvälisissä luokissa, esimerkiksi Formula 2 -lähtö 5. syyskuuta 1967.
  • Vesihelmen viihdeuimala sijaitsee Forssassa.
    Vesihelmen viihdeuimala sijaitsee Forssassa.
  • Panssarimuseo Hattulassa esittelee panssarikaluston historiaa.
    Panssarimuseo Hattulassa esittelee panssarikaluston historiaa.
  • Pyhän Ristin kirkko Hattulassa
    Pyhän Ristin kirkko Hattulassa
  • Tammelan kirkko on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.
    Tammelan kirkko on määritelty yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa.
  • Hattulan Lepaan viinitilalla valmistetaan kotimaisia viinejä ja se on osa Hämeen ammattikorkeakoulun opetusta.
    Hattulan Lepaan viinitilalla valmistetaan kotimaisia viinejä ja se on osa Hämeen ammattikorkeakoulun opetusta.

Perinneruoat

Katso myös

Lähteet
  1. Toni K. Laine aloitti Hämeen maakuntajohtajan tehtävässä 16.8.2022. Hämeen liitto, hameenliitto.fi. Viitattu 18.8.2022.
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  3. Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue, Sukupuoli, Ikä ja Tiedot 27.4.2023. Tilastokeskus. Viitattu 27.4.2023.
  4. Hämeen maakuntatunnukset Hämeen liitto. Arkistoitu 17.5.2011. Viitattu 9.4.2010.
  5. Kanta-Hämeen talous kasvoi parhaiten vuonna 2012 – entiset kärkialueet säilyivät tasoltaan edellä 11.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 21.7.2015.
  6. Uudistuksia maakuntien nimiin mtvuutiset.fi. 26.2.1998. Viitattu 21.9.2022.
  7. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  8. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.12.2017.
  10. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
  11. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 Tilastokeskus. Arkistoitu 24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
  12. Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 156. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2.

    Aiheesta muualla
    Kanta-Hämeen maakunnan seutukunnat

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.