Kärsämösulkanen

Kärsämösulkanen (Gillmeria pallidactyla) on erittäin yleinen sulkaperhoslaji.

Kärsämösulkanen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Sulkaperhosmaiset Pterophoroidea
Heimo: Sulkaperhoset Pterophoridae
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Gillmeria
Laji: pallidactyla
Kaksiosainen nimi

Gillmeria pallidactyla
(Haworth, 1811)

Katso myös

  Kärsämösulkanen Wikispeciesissä
  Kärsämösulkanen Commonsissa

Koko ja ulkonäkö

Kärsämösulkanen on verraten leveäsiipinen, kellanruskea sulkaperhonen, jonka kapeiden etusiipien etureunassa, lähellä kärkeä, on kolmiomainen valkoinen laikku. Lisäksi siiven keskiosassa ja takareunassa on sumeat, valkoiset laikut. Siiven etureuna on tummemman ruskea ulompaan valkoiseen laikkuun saakka. Takasiivet ovat tumman harmaanruskeat, samoin niiden reunaripset takimmaisen lohkon vaaleita ripsiä lukuun ottamatta. Pään etuosassa on selkeä, eteenpäin suuntautunut suomutupsu, jonka leveys vastaa silmän leveyttä. Lisäksi palpit ovat pitkät ja eteenpäin suuntautuneet. Tuntosarvet ovat harmaan ja kellertävän kirjavat ja noin puolet etusiiven pituudesta. Raajat ovat harmaanvalkoiset, ja takimmainen raajapari on jokseenkin yksivärinen. Takimmaisen raajaparin kaksi kannusparia ovat keskenään yhtä pitkät.[1][2] Siipiväli on 2327 mm.[3][4]

Levinneisyys ja lentoaika

Kärsämösulkanen on levinneisyydeltään holarktinen laji, jota tavataan Euroopassa, Aasian pohjoisosissa sekä Pohjois-Amerikassa.[5] Suomessa laji on erittäin yleinen ja sitä tavataan pohjoisinta Lappia myöten. Perhoset ovat lennossa kesäkuun loppupuoliskolta elokuulle.[6]

Elinympäristö ja elintavat

Kärsämösulkasta tavataan avoimilla, kuivilla, hiekkapohjaisilla paikoilla, tyypillisesti niityillä ja joutomailla. Perhoset lepäilevät päivisin kasvillisuuden joukossa, mutta lennähtävät häirittynä lyhyitä matkoja päivälläkin. Lento alkaa iltahämärässä ja perhosia tulee myös valolle.[7][5] Toukat elävät ja talvehtivat ravintokasvin varren sisällä ja koteloituvat lehden alapinnalle[3][8].

Ravintokasvi

Toukka elää eri kärsämölajeilla (Achillea) sekä pietaryrtillä (Tanacetum vulgare).

Lähteet

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.