Jyväskylän varuskunta
Jyväskylän varuskunta (vuoden 2014 loppuun asti Luonetjärven varuskunta)[1] on Tikkakoskella, Jyväskylässä sijaitseva varuskunta. Varuskunnan läheisyydessä sijaitsee Jyväskylän lentoasema.

Varuskuntaan kuuluvat seuraavat Suomen ilmavoimien joukko-osastot sekä Pääesikunnan alaiset laitokset:
- Ilmasotakoulu (ILMASK), sisältäen Ilmavoimien soittokunta
- Ilmavoimien Esikunta (ILMAVE)
- Ilmavoimien Materiaalilaitoksen Tikkakosken toimipiste (vuoden 2015 alusta Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen 3. logistiikkarykmentti)[2]
- Puolustusvoimien tiedustelulaitos (PVTIEDL)
Varuskunnassa sijaitsee myös Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen alainen Jyväskylän Johtamisjärjestelmäyksikkö (JYVJJY/PVJJK) sekä Länsirannalla varuskuntasairaalana aikaisemmin tunnettu Luonetjärven terveysasema ja Luonetjärven sotilaskoti.
Ainoa ns. lentävä joukkoyksikkö on hävittäjälentolaivue.
Yleistä
Varuskunnan päällikkö ja samalla Ilmasotakoulun johtaja on eversti Henrik Elo, jota edelsi eversti Mikko Punnala.[3]
Varuskunnan toimintoja sijaitsee Luonetjärven länsi- ja itärannoilla, sekä Tikkakosken teollisuusalueella. Itärannalla oli 80-luvulla myös oma sotilaskoti. Länsiranta tunnettiin niin ikään 80-luvulla nimellä Viestin puoli ja Itäranta nimellä Lennoston puoli.
Varuskunnassa työskentelee yli tuhat henkilöä Ilmavoimien Teknillisen Koulun ja Lentosotakoulun toimintojen siirryttyä Tikkakoskelle.
Muut puolustushallinnon yksiköt ja toimijat
Varuskunnassa toimii lisäksi Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen (PhRakL) Jyväskylän aluetoimisto. Luonetjärven Sotilaskotiyhdistys ry on toiminut varuskunnassa vuodesta 1939 alkaen harjoittaen sotilaskotitoimintaa varusmiesten hyväksi.
Myös Leijona Catering Oy:n alainen Luonetti-niminen varuskuntaravintola (entinen muonituskeskus, sitä ennen varuskuntaruokala) sijaitsee varuskunnan Länsirannalla.
Siviililentokoulutus
Patria Aviation järjestää Ilmasotakoulun peruslentokoulutusta varuskunnan välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla Jyväskylän lentoasemalla.
Historiaa
Varuskunnassa toimi 60-luvulla Ilmailulaitokseen kuuluva Lennonjohto-opisto sekä maavoimien alainen Sisä-Suomen Sotilasläänin Esikunta (SSSlE). Maavoimiin kuulunut Suojelu- ja sääkoulu toimi varuskunnassa vuosina 1985–1992. Vuodesta 1965 aina 90-luvulle asti varuskunnassa toimi myös Vallisaaresta muuttanut Keskussääasema (KSääAs)[4] sekä vuodesta 1975 Puolustusvoimien Atk-laitoksen yksikkö tietokonetoimisto (TkTsto/PvAtkL)[5]. Viestikoelaitos toimi varuskunnassa vuoteen 2014, jolloin se lakkautettiin ja sen toiminnot liitettiin uutena perustettuun Pääesikunnan alaiseen Puolustusvoimien tiedustelulaitokseen.
Hämeen Lennosto ja sen alainen Hävittäjälaivue 11, myöh. HämHävLLv 21 toimi varuskunnassa 1947-1962.
Luonetjärven tukikohta oli käytössä toisessa maailmansodassa, jolloin se oli yksi harvoista Suomen lentokentistä, joilta keskiraskaat Dornier- ja Junkers-pommikoneet pystyivät operoimaan.
Varuskunnassa paljastettiin 5. marraskuuta 1953 laaja vakoilujuttu, jossa syytteiden mukaan salaisia tietoja oli luovutettu vieraalle valtiolle. Oikeuskäsittely alkoi 24. marraskuuta Helsingin hovioikeudessa. Syytettyinä olivat Reino Kettunen, Paavo Koukka, Toivo Toivonen, Irma Paatola, Martti Salo, Lahja Naukkarinen, Eino Luukkanen ja Paavo Kohonen.[6]
Vuoden 2015 alussa varuskunnan nimi muuttui Luonetjärven varuskunnasta Jyväskylän varuskunnaksi ja ilmavoimien koulutus keskitettiin Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttamisen myötä Tikkakoskelle.[1]
Lähteet
- Ismo Myllylä: Luonetjärven varuskunta 1939-1989. Ilmavoimien viesti- ja tutkakilta ry, 1990. ISBN 952-90-2360-X.
Viitteet
- Savela, Sanna: Luonetjärvestä tulee Jyväskylän varuskunta Yle Uutiset. 21.11.2014. Viitattu 21.11.2014.
- Puolustusministeriö: Esittely ministerille - Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudelleenjärjestäminen 4.7.2013. Puolustusministeriö. Viitattu 4.12.2014.
- Ilmasotakoulun entiselle johtajalle syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä Yle, 2020
- Myllylä, 1990, s. 119
- Myllylä, 1990, s. 153
- Harjulehto, Seppo: Mitä Missä Milloin 1955, s. 18–19. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1954.