Juva

Juva (vanh. ruots. Jockas) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 769 henkilöä,[3] ja sen pinta-ala on 1 345,69 km², josta 182,50 km² on sisävesiä.[2] Väestötiheys on 5 asukasta/km².

Juva

vaakuna

sijainti

Juvan kunnanvirasto.
Juvan kunnanvirasto.
Sijainti 61°53′50″N, 027°51′25″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Pieksämäen seutukunta
Kuntanumero 178
Hallinnollinen keskus Juvan kirkonkylä
Perustettu 1868 (1442)[1]
Kuntaliitokset Osa Anttolaan (1923)
Kokonaispinta-ala 1 345,69 km²
84:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 1 163,19 km²
– sisävesi 182,50 km²
Väkiluku 5 769
156:nneksi suurin 31.12.2022 [3]
– väestötiheys 4,96 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 11,4 %
– 15–64-v. 52,1 %
– yli 64-v. 36,5 %
Äidinkieli 2020 [5]
– suomenkielisiä 97,5 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,2 %
Kunnallisvero 20,75 %
207:nneksi suurin 2022 [6]
Kunnanjohtaja Mervi Simoska
Hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hänninen[7]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
– puheenjohtaja Elisa Hänninen[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
 • PS
 • Vihr.
13
5
5
2
1
1
www.juva.fi

Maantiede

Juva sijaitsee Etelä-Savossa, 43 kilometrin päässä Mikkelistä.[10]

Juvan naapurikuntia ovat Joroinen, Mikkeli, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi ja Sulkava. Entisiä naapurikuntia ovat Mikkeliin liitetyt Anttola, Haukivuori ja Mikkelin maalaiskunta sekä Pieksämäkeen liitetty Virtasalmi.

Kyliä

Ahola, Auvila, Haikarila, Hampunjoki, Hatsola, Hietajärvi, Hyötyy, Hännilä, Härkälä, Inkilä, Järvenpää, Kaihunmäki, Kaislajärvi, Kangas, Kankaankylä,Karkeamaa, Kaskii, Kettula, Kiiskilä, Kiiskilänniemi, Kilpola, Kirkonkylä, Koikkala, Kuosmala, Lauteala, Leskelä, Maarala, Maivala, Murtonen, Mustola, Mäköis, Männynmäki, Narila, Nuutilanmäki, Näärinki, Ollikkala, Paatela, Pakinmaa, Pekurila, Poikola, Purhola, Rantuu, Remojärvi, Ronkala, Soiniemi, Sopala, Summala, Suurniemi, Taipale, Teivaa, Tuhkala, Turakkala, Vehmaa, Vuorenmaa, Vuorilahti.

Historia

Juvalla oli asutusta jo kivikaudella, jonka päättyessä seudulla on liikkunut saamelaisia sekä myöhemmin hämäläisiä ja karjalaisia metsästäjiä. Pysyvä asutus on saapunut alun perin Mikkelin suunnalta. Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat Saarijärven rannoille, Länsi-Juvalle luultavasti 1200-luvulla. Vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa Juva siirtyi Ruotsin valtapiiriin. keskiajalla Juva sai kiinteän, mutta harvan asutuksen. Keskiajalta on muistona myös Remojärven kappelin kalmistoalue.

Juva on Suomen vanhimpia suurpitäjiä. Juva perustettaessa Heikin-päivänä 19.01.1442 uloittui etelässä nykyiseen Mikkeli, lännessä Rautalammen pitäjään ja pohjoissa rajana oli nykyisessä Iisalmessa oleva Koljonvirta niminen joki sekä idässä rajana oli Kyrönsalmi jonka saareen rakennettiin juvalaisten maanviljelijöiden pelloilta kerätyistä kivistä Olavinlinna 1475 - 1485. Juvasta onkin myöhemmin erotettu muun muassa Sääminki, Savonlinna, Iisalmi, Kuopio, Pieksämäki, 1578 Rantasalmi ja 1631 Joroinen . Ruotsin vallan ajan perintöä ovat monet kartanot, kuten Askola, Inkilä, Koikkala, Loukio, Partala, Piikkilä ja Vehmaa. Juvalla sijaitsee 17 kartanoa[11]. Savolaiseen tapaan alueella on harjoitettu kaskiviljelyä 1800-luvun lopulle saakka. Turun piispa Maunu Tavast antoi pitäjäseurakunnalle itsenäisyyden Jukainen-nimisenä Suur-Savosta vuonna 1442. Kuntamuotoinen hallinto aloitettiin vuonna 1868.

Juvalaisia perinneruokia ovat ryynimakkara ja ohraryynirieska.[12]

Talous

Juva on leimallisesti maatalouspitäjä, ja kunta on vuosia panostanut erityisesti luomutuotantoon. Juvalla on 362 aktiivimaatilaa. Viljelty peltoala on 8 340 hehtaaria, joista luomutuotannossa on 1 368 hehtaaria. Kunnan maataloustulosta 55 prosenttia tulee maidosta, 29 prosenttia lihasta ja 16 prosenttia kasvituotannosta. Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä paikkakunnalla katsottiin tarpeelliseksi panostaa lähinnä maanviljelyyn ja teollisuutta vieroksuttiin, jonka takia useat paikkakunnalle asettumista suunnittelevat teollisuusyritykset menivät toisaalle. 1970-luvulla alettiin ymmärtämään teollisuuden ja yritysten merkitys paikkakunnalle, jolloin Juvalle tuli kirjapaino ja huonekalutehtaita. Maataloustuotteiden jatkojalostukseen perustuneet yritykset paikkakunnalle ovat syntyneet lähinnä kunnan avustamina, jolloin niiden toiminta ei ole perustunut markkinaehtoisuuteen vaan elinkaari on ollut lyhyt verrattuna muiden toimialojen yrittäjäriskillä perustettuihin yrityksiin. Kunnallisissa luottamustehtävissä on toiminut paljon maanviljelijöitä, josta johtuen kunnan panostukset elinkeinopolitiikassa ovat suuntautuneet pääasiassa alkutuontoon.

Hatsolassa toimi 1990-luvun alussa aloittanut luomumeijeri, Juvan Luomu Oy, jonka toiminta lakkasi 2000-luvulla. Partalan kartanossa toimi pitkään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen luomumaatalouden tutkimiseen erikoistunut toimipiste: vuonna 2006 toimipiste siirrettiin Juvalta Mikkelin Karilaan. Juvalla toimi vuoden 2007 loppuun saakka Järvi-Suomen Portin kalkkunateurastamo, joka toimi kunnan rahoittamassa ja rakennuttamassa rakennuksessa vuokralaisena ja kunnassa oli muutamia kalkkunankasvattajia.

Kunnan suurin teollinen työnantaja oli WSOY:n kirjapaino, joka ajautui konkurssiin 2018. Muista teollisuusyrityksistä merkittävin oli tuoresalaatteja käsittelevä ja pakkaava Salico, jonka toiminta kunnan omistamissa tiloissa loppui vuonna 2020. Juvalla on ollut menneinä vuosikymmeninä useita huonekalutehtaita ja puusepänteollisuutta. Muita merkittäviä tuotantolaitoksia ovat olleet valmisruokia valmistava Kruunu Herkku, joka toimii entisissä kalkkunateurastamon tiloissa, huonekalutehdas Sisuwood ja Kotileipomo Siiskonen.

Paikallisista asioista kertoo kerran viikossa ilmestyvä Juvan Lehti, joka on perustettu vuonna 1956.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Juvan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 9 025
1985
  
 8 800
1990
  
 8 435
1995
  
 8 172
2000
  
 7 671
2005
  
 7 369
2010
  
 6 962
2015
  
 6 548
2020
  
 6 086
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Juvalla oli 6 334 asukasta, joista 3 223 asui taajamassa, 3 053 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Juvan taajama-aste on 51,4 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Juvan kirkonkylä.[15]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Juvan ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on Juvan seurakunta.[16]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Juvalla toimii Juvan helluntaiseurakunta.[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Juvan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[18]

Nähtävyyksiä
Juvan harmaakivikirkko

Näkyvin Juvan nähtävyyksistä on Juvan harmaakivikirkko (E. B. Lohrmann, 1863) kirkkopuistoineen. Gottlundin tuvassa K. A. Gottlund perimä­tiedon mukaan laulatti juvalaisia, kun hän keräsi merkittävän määrän runoja ja muuta kansanperinnettä vuosina 1815–1816. Tuvan edessä on runonlaulajien muistokivi.[19] Gottlundin kierros on 7 km:n pituinen luonto- ja kulttuurikierros, joka käsittää Juvan kirkonkylän kulttuurihistoriallisia kohteita sekä luonnonnähtävyyksiä Jukajärven ja Salajärven välisellä kannaksella. Kannasta on käytetty muun muassa puolustuslinnakkeena, kun Curt von Stedingkin johdolla kannakselle rakennettiin vallitus Kustaan sodassa.[20]

Muita kunnan nähtävyyksiä ovat muun muassa Koikkalan kirkko (M. Välikangas, 1959), Juvan museo ja Juvan karjalaisten museo, jotka sijaitsevat Partalan kuninkaankartanon rakennuksissa. Juvan museon perusnäyttely puolestaan on ”Lehmä ja me”. Pattoin perintötalo, Ruotusotamiehen torppa ja Koskilammen torppa Kuosmalassa kertovat menneiden vuosisatojen elämästä. Muistomerkkejä Juvalla on kirkkopuistikon lisäksi Nuijasodan muistomerkit Koikkalassa ja Remojärvellä. Rapion Mylly Juvan Paatelassa on Suomen vanhin edelleen toimiva mylly ja alueella toimivat myös kahvila sekä kesäteatteri. Vehmaan kartanon pihapiirissä toimii englantilaistyyppinen teehuone TeaHouse of Wehmais, joka valittiin vuonna 2015 Suomen parhaaksi teehuoneeksi.

Juvan Hiidenmaalla sijaitsevat Enkelinpesäkivi, Kielkallion pyyntikuopat, Kirkkokivet Koikkalanmyllyllä ja Sarkasvuoren kalliomaalaukset kuuluvat Juvan luonnonnähtävyyksiin. Eläinmatkailua voi harjoittaa susipuisto Wolf Parkissa tai koskikalastaa Rävykoskella.

Juvalla sijaitsevat laskettelukeskus Hasa sekä kylpylä Sampola. Oravareitti on 57 kilometrin pituinen melontareitti Juvalta Sulkavalle. Paikkakunnalla on leirintä­alue Juva Camping. Vihreän Kullan retkeilyreitti kulkee Juvan, Sulkavan, Ranta­salmen, Joroisten ja Puumalan alueella, ja siellä on 500 kilometriä patikointireittejä, talvella hiihtolatuja.

Juvalla toimivat urheiluseurat ovat Juvan Naisvoimistelijat, Juvan Urheilijat, Juvan Kisa, Juvan Ampujat ja Juvan nuorisopesis (JuNu), joka pelaa Sinisellä Laguunilla, Suomen ainoalla sinisellä hiekkatekonurmialustaisella pesäpallokentällä.

Liikenne

Valtatie 5 ohittaa Juvan kirkonkylän vain muutaman kilometrin päässä. Siellä siitä erkanee Savonlinnaan ja edelleen Parikkalaan johtava valtatie 14, joka kulkee Juvan kirkonkylän läpi.

Linja-autoasema sijaitsee Juvan kirkonkylällä. Sieltä pääsee pikavuoroilla suoraan Helsinkiin, Kuopioon, Savonlinnaan, Joensuuhun, Kajaaniin ja Ouluun. Juvan pikavuoropysäkkejä ovat valtatie 5:llä Vehmaan tienhaara sekä Loukion ja Inkilän tienhaara ja valtatie 14:llä Paatela. Helsingin, Kuopion ja Oulun välillä liikennöi päivittäin molempiin suuntiin yöpikavuoro, joka pysähtyy Juvan kirkonkylän sijasta Vehmaan tienhaarassa. Viikonloppuisin Helsingistä Savonlinnaan liikennöi kaksi yöpikavuoroa Juvan kirkonkylän kautta.

Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat noin 40 kilometrin päässä Mikkelissä ja 50 kilometrin päässä Mikkelin Haukivuorella.

Lähin lentoasema on noin 30 kilometrin päässä Joroisissa sijaitseva Varkauden lentoasema.

Koulutus- ja kulttuuripalvelut

Juvalla perusopetusta annetaan Hatsolan ja Paatelan kouluissa sekä Juvan yhtenäiskoulussa. Kaikissa kouluissa annetaan myös esiopetusta. Aiemmin toimineet Kirkonkylän koulu, Kuosmalan koulu ja perusopetuksen luokat 7–9 yhdistyivät yhtenäiskouluksi lukuvuoden 2020 alussa.[21] Toisen asteen koulutusta Juvalla tarjoavat Juvan lukio[22] sekä Järvi-Saimaan kansalaisopisto[23]. Etelä-Savon ammattiopistolla oli toimipiste Juvalla vuoteen 2017 saakka[24].

Juvan kirjaston rakennus.

Vuonna 1850 alkunsa saanut Juvan kirjasto toimii itsenäisenä kunnankirjastona. Kirjastoauto on yhteinen Joroisten ja Rantasalmen Toenperän kirjaston kanssa.[25][26]

Seutukunta

Juva kuului ennen vuotta 2009 Juvan seutukuntaan Rantasalmen, Joroisten ja Puumalan kanssa. Vuoden alussa Juva, Joroinen ja Rantasalmi liitettiin Pieksämäen seutukuntaan, sillä Pieksämäki ei voinut yksin muodostaa seutukuntaa. Tuolloin Puumala liitettiin Mikkelin seutukuntaan. Vuonna 2011 Rantasalmi liittyi Savonlinnan seutukuntaan. Vuonna 2021 Joroinen liittyi Varkauden seutukuntaan, jolloin Pieksämäen seutukuntaan jäi enää Pieksämäki ja Juva.

Tapahtumia

Juva Rokkaa, Metsäkansan Karkelot (aiemmin Lampaanpolska), Marraspijot, Juva Gospel, Juvan Rullat, Rapion myllyteatteri, Juvan ravit, Latotanssit, Kesäillanmusiikki-konsertit, Elomarkkinat, Herneensyönnin SM-kisat, Hyötyyn Vattukarnevaalit, harrastejalkapalloturnaus Leka-Cup ja Juvan mestaruus -pilkkikisat.

Ystävyyskunta

Tunnettuja juvalaisia

Katso myös

Lähteet
  1. Niiranen, Esko: Pitkä historia (Pitäjänkokouksista kunnallishallintoon) 17.9.2007. Juvan kunta. Arkistoitu 7.9.2007. Viitattu 7.11.2007.
  2. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  6. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  7. Kunnanhallitus johtaa toimintaa Juvan kunta. Viitattu 6.10.2021.
  8. Valtuuston kokoonpano valtuustokaudella 2021-2025 Juvan kunta. Viitattu 6.10.2021.
  9. Kuntavaalit 2021, Juva Oikeusministeriö. Viitattu 6.10.2021.
  10. Sijainti kartalla Juva. Viitattu 16.1.2018.
  11. Herrasväen asuinpaikat - Eteläsavon kartanot ja kartanoiksi kutsutut kirjasto.mikkeli.fi. Viitattu 15.4.2021.
  12. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  16. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  17. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  18. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  19. Gottlundin tupa Turisti-info. Viitattu 17.1.2018.
  20. Heikki Laukkanen: Curt von Stedingk ja Stedingkin vallit Juvan kulttuurisivut. Viitattu 24.8.2021.
  21. Perusopetus Juvan kunta. Viitattu 14.7.2022.
  22. Juvan lukio Juvan kunta. Viitattu 14.7.2022.
  23. Mukavaa tekemistä kansalaisopistossa Juvan kunta. Viitattu 14.7.2022.
  24. Esedu tekee comebackin Juvalle lähihoitajakoulutuksen merkeissä Juvan Lehti. Viitattu 14.7.2022.
  25. Toenperän kirjasto Toenperän kirjasto, toenpera.fi. Viitattu 7.11.2019.
  26. Juvan kirjasto Toenperän kirjasto, toenpera.fi. Arkistoitu 6.11.2019. Viitattu 7.11.2019.
  27. www.kuntaportaali.org: Ystävyyskunnat maakunnittain 2009 (xls) kuntaportaali.org. Viitattu 8.3.2011. [vanhentunut linkki]

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.