Joensuun bunkkerimuseo

Joensuun bunkkerimuseo on Joensuussa sijaitseva sotahistoriallinen museo, joka on osa Suomen kaikkien aikojen suurinta rakennuskohdetta, Salpalinjaa. Museon toiminnasta vastaa Pohjois-Karjalan museo Hilma. Joensuun bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa Höytiäisen kanavan suulla. Joensuun keskustasta sinne on matkaa noin seitsemän kilometriä Kuopion tietä (vt 17 ja 23) Marjalan eritasoliittymään, josta löytyy opastus bunkkerimuseolle. Museon yhteydessä on tilava parkkialue. Bunkkerimuseo on avoinna yleisölle kesäaikaan, ja aukioloaikana museolle on vapaa pääsy. Toukokuun alkupuolelta syyskuun loppupuolelle bunkkerimuseo on avoinna tilausryhmille, joilta veloitetaan maksu opastuskierroksesta.[2]

Joensuun bunkkerimuseo
Tyyppi Sotahistoriallinen museo, ulkomuseo, museo, paikallismuseo
Osoite Virrantaus 7, 80140 Joensuu [1]
Sijainti Joensuu
Kotisivut pohjoiskarjalanmuseo.fi/joensu...
Koordinaatit 62°38′N, 29°40′E
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Linnoitustyöt Marjalassa

Pohjois-Karjalaa linnoitettiin talvisodan jälkeen osana suurta kokonaisuutta. Itärajan puolustuksesta vastasi viisi armeijakuntaa. Niiden vastuulla oli Salpalinjan rakentaminen. Armeijakuntien yhteyteen perustettiin työpiirejä, joiden alaisuudessa varsinaiset työryhmät työskentelivät.[3]

Linnoitustyöt Marjalassa aloitettiin elokuussa 1940 ruokailuparakkien teolla ja muilla valmistavilla toimenpiteillä. Höytiäisen kanavan eteläpäähän oli tarkoitus rakentaa kolme teräsbetonikorsua. Ensimmäinen korsu saatiin valettua toukokuussa 1941. Jatkosodan alkuun mennessä saatiin kaksi korsua valmiiksi, kolmas jäi keskeneräiseksi. Kun Salpalinjan rakentamista Marjala–Onttolan alueella jatkettiin 1944, keskityttiin aseman saattamiseen kuntoon kenttälinnoittein. Keskeneräisen korsun rakentamista ei enää jatkettu.

Marjalan kaksi teräsbetonibunkkeria kuuluivat Höytiäisen kanavan länsirannan laajempaa linnoitekokonaisuuteen. Sodan lopulla alueella risteili teräsbetonibunkkereiden lisäksi tiheähkö taistelu- ja yhteyshautaverkosto konekivääripesäkkeineen sekä panssarikiviestelinjaa ja piikkilankaestettä. Salpalinjalla ei koskaan taisteltu. Venäläisten hyökkäys pysäytettiin Pohjois-Karjalassa Ilomantsiin elo–syyskuussa 1944.

Marjalan linnoitteiden museointi

Toisen maailmansodan jälkeen Marjalan bunkkerit peitti syvä hiljaisuus, kunnes ne ”löydettiin uudelleen” 1990-luvun alussa. Kansalaisaloitteesta kaksi teräsbetonikorsua kunnostettiin ja entisöitiin matkailunähtävyydeksi. Kunnostustyö suoritettiin Joensuun kaupungin ja Puolustusvoimien yhteistyönä vuosina 1993–1994.

Bunkkereihin asennettiin kunnostuksen yhteydessä lämmitys ja valaistus. Teräsbetonikorsujen ympäristön kenttälinnoitteet entisöitiin puurakentein. Bunkkereiden sisätiloihin toteutettiin Salpalinjaa esittelevä näyttely. Entisöidyt teräsbetonikorsut ja museoalue avattiin Marjalan asuntomessujen yhteydessä vuonna 1995.

Bunkkerimuseon näyttelyt

Bunkkerimuseossa sijaitsevat kaksi teräsbetonikorsua kuuluvat Pohjois-Karjalan merkittävimpiin Salpalinja-kohteisiin.[3] Korsujen lisäksi museoalueella voi tutustua Salpalinjan linnoitusrakenteisiin. Esillä on myös 45 mm:n panssarintorjuntatykki, kaksi 90 mm:n kevyttä kenttäkanuunaa (ns. Hyppy-Heikki), piikkilankaesteitä, yksi- ja kaksipaikkaiset konekiväärikuvut sekä puistoon istutettuja sotatulokaskasveja. Bunkkereiden sisätiloihin on koottu Salpalinjan historiaa sekä Marjalan linnoitustyömaata ja sen ympäristön arkea 1940–1941 esittelevät näyttelyt.[2]

Museoalue nimettiin Veteraanipuistoksi vuonna 2003. Veteraanipuistolla ja siellä sijaitsevalla muistomerkillä kunnioitetaan sotaveteraanien ja Salpalinjan rakentajien arvokasta maanpuolustustyötä.

Viitteet

  1. http://www.museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=9080. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Joensuun bunkkerimuseo www.joensuu.fi. Viitattu 27.2.2019.
  3. Joensuun Bunkkerimuseo – Osa Suomen Salpaa, s. 3-15. Joensuun kaupunki.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.