Etikkahappo

Etikkahappo eli etaanihappo on karboksyylihappo, jossa on yksi karboksyyliryhmä. Se on kirkasta, pistävän hajuista, syövyttävää veteen sekoittuvaa nestettä. Etikkahapon rakennekaava on CH₃COOH ja kemiallinen kaava C₂H₄O₂. Etikkahappo on heikko monoproottinen happo, jonka happovakio on 1,75 × 10^-5 (pK_a 4,75)[1]. Sen konjugaattiemäs on asetaatti-ioni (CH₃COO⁻). Kotitaloudessa käytettävä etikka on etikka­hapon laimea liuos.[2]. Vedetöntä tai yli 80-massaprosenttista etikkahappoliuosta sanotaan jääetikaksi. Vedetön etikkahappo kiteytyy jo 16,7 °C:ssa eli vain vähän alle huoneenlämpötilan. Etikkahapon moolimassa on 60,1 g/mol, sulamispiste 16,7 °C, kiehumispiste 118 °C, tiheys (20 °C:ssa) 1,05 g/cm³ (vesi = 1,0 g/cm³), leimahduspiste 39 °C c.c., itsesyttymislämpötila 427 °C ja CAS-numero 64–19–7.[3] Etikkahapon suoloja ja estereitä nimitetään asetaateiksi.

Etikkahappo
Tunnisteet
CAS-numero	64-19-7
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava	C2H4O2
Moolimassa	60,05 g/mol g/mol
Tiheys	1,049 g/cm3 (neste) 1,266 g/cm3 (kiinteä) g/cm³
Sulamispiste	16,7 °C (289,6 K)
Kiehumispiste	118,1 °C (391,2 K)
Infobox OKNimi-testi OK

Etikkahappo on tärkeimpiä kemianteollisuuden raaka-aineita. Sitä käytetään muun muassa elintarvikkeiden lisäaineena (E260), monien lääkeaineiden (kuten aspiriinin), hajuaineiden, painovärien, muovien, selluloosa-asetaatin, pehmitinaineiden ja asetaattikuitujen valmistukseen.[2] Suomessa etikkahappoa käytetään muun muassa seuraavien kemikaalien valmistukseen: karboksimetyyliselluloosa (CMC), peretikkahappo (C₂H₄O₃) ja kloorietikkahappo (C₂H₃ClO₂).

Etikkahappoa valmistetaan hapettamalla etanolia synteettisesti tai etikkahappobakteerien[4] avulla. Reaktioyhtälö on
CH₃CH₂OH + O₂ → CH₃COOH + H₂O.

Nykyisin etikkahappoa valmistetaan myös hiilivetyjä, esimerkiksi butaania hapettamalla, sekä kalsiumkarbidista.[2] Puun kuivatislaustuote sisältää etikkahappoa noin 50 %. Etikkahappoa esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä.

Etikkahappopitoisuutta mitataan asetometrillä.