Avolouhos

Avolouhos on kaivos, josta louhinta tapahtuu maan pinnalla. Avolouhoksessa louhitaan malmia eli metalleja tai arvomineraaleja, mutta myös sivukiviä. Sivukiveä joudutaan yleensä louhimaan enemmän kuin malmia. Sivukivilouhinnan määrän määrää kaivossuunnittelu: mitä syvemmältä malmia aiotaan hakea, sen isommaksi kasvaa sivukiven louhintamäärä. Avolouhoksen maksimisyvyyden määrää toiminnan kannattavuus: tietyn rajan jälkeen on edullisempaa louhia malmi maanalaisesti kuin avolouhintana.

Sunsetin uraanikaivos Wyomingissa on avolouhos.

Myös hiiltä on louhittu avolouhoksissa.

Avolouhoksia
  • Chilen Atacamassa sijaitseva Chuquicamatan kuparikaivos on maailman suurin avolouhos.lähde?
  • Bingham Canyon, Salt Lake Cityssä, Utahissa Yhdysvalloissa sijaitseva louhos on maailman syvin avolouhos, joka on toiminut jo vuodesta 1906[1]
  • Kostamuksen avolouhos
  • Mätäsvaaran avolouhoksessa Lieksassa on nykyisin muun muassa Lieksan Vaskiviikkojen konserttipaikka
  • Elijärven kaivos on esimerkki avolouhoksesta, jonka toiminta on siirtynyt täysin maanalaiseksi. Vastaava siirtymä on tapahtunut useimmilla Suomen maanalaisilla kaivoksilla: toiminta on yleensä alkanut avolouhoksena.lähde?
  • Siilinjärven kaivos on louhintamäärältään Suomen suurin kaivos. Se tuottaa raaka-ainetta lannoiteteollisuuden tarpeisiin.
  • Lahnaslammen kaivos Sotkamossa tuottaa talkkia paperi-, maali- ja muoviteollisuuden tarpeisiin.
  • Juuan Nuutajärven vuolukivikaivokset ovat avolouhoksia. Ainakin yksi louhoksista on jo hylätty ja täyttynyt osaksi vedellä.
  • Paraisilla brittiläisen SigmaRocin (2021-) omistama Nordkalk louhii kalkkikiveä.

Aiheesta muualla
Avolouhos Garzweilerissä Saksassa.

Lähteet
  1. Guinness World Records 2016, s. 27. Sanoma Magazines Finland, 2015.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.