Avaruusasema

Avaruusasema on keinotekoinen rakennekokonaisuus, joka antaa ihmiselle mahdollisuuden asua avaruudessa. Avaruusaseman keksi venäläinen Konstantin Tsiolkovski 1920-luvun alussa. Avaruusasemassa on useasti monia osia ja se koostuu moduuleista.

Kansainvälinen avaruusasema avaruussukkula Atlantiksen irtautumisen jälkeen 17.9.2006

Skylab-avaruusasema

Tähän mennessä rakennetut avaruusasemat ovat sijainneet Maan matalilla kiertoradoilla eli 200–400 kilometriä merenpinnasta. Toistaiseksi yksittäinen avaruuslentäjä on voinut asua avaruusasemalla enintään alle 2 vuotta kerrallaan.

Avaruusasemilla ei ole suurta työntövoimaa tuottavia raketteja, mutta useita pienempiä raketteja aluksen ratakorkeuden ja asennon säätämiseen tarvittaessa. Avaruusasemat ovat suurimpia ihmisen rakentamista avaruusaluksista.

Avaruusasemat

(päivämäärät ovat niitä, jolloin asemat olivat miehitettyjä)

Saljut-avaruusasemat (Neuvostoliitto, 1971–1986)
- Saljut 1 (1971, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 2/Almaz (1973, rikkoontui pian laukaisun jälkeen)
- Cosmos 557 (1973, putosi maahan 11 päivää laukaisun jälkeen)
- Saljut 3/Almaz (1974, 1 miehistö ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 4 (1975, 2 miehistöä)
- Saljut 5/Almaz (1976–1977, 2 miehistöä ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 6 (1977–1981, 16 miehistöä (5 pitkäkestoista, 11 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)
- Saljut 7 (1982–1986, 10 miehistöä (6 pitkäkestoista, 4 lyhytkestoista ja 1 epäonnistunut telakointi)

Skylab-avaruusasema (USA, 1973–1974, 3 miehistöä)

Mir-avaruusasema (Neuvostoliitto/Venäjä, 1986–2000, 28 pitkäkestoista miehistöä)

Kansainvälinen avaruusasema (ISS) (Yhdysvallat, Venäjä, Japani, ESA, Kanada, Brasilia, Italia 2000–, 22 pitkäkestoista miehistöä (tähän mennessä ^milloin?)). Avaruusasemista vain ISS on tällä hetkellä (kesäkuu 2011) käytössä ja kiertoradalla. Sen valmistus alkoi 1996 ja saatettiin päätökseen toukokuussa 2011.

Kiinan avaruushallinto testaa miehittämättömällä lennolla kansallista Tiangong-avaruusasemaansa alkaen 30. syyskuuta 2011.

Intian avaruusjärjestö on aloittanut kehitystyön omaa avaruusasemaansa varten. Iran on ilmaissut aikeensa miehitettyihin lentoihin. Nigerian lausunnot miehitetyistä lennoista ovat sen nykyhetken avaruuslennon kokemuksiin nähden ylimitoitettuja.

Miehitettyinä olleet avaruusasemat

Avaruusasema	Kuva	Laukaisu	Paluu / Tuhoutuminen	Käyttöpäivät		Kävijöitä	Lennot asemalle		Massa (kg)
Avaruusasema	Kuva	Laukaisu	Paluu / Tuhoutuminen	Kiertoradalla	Miehitettynä	Kävijöitä	Miehitetty	Miehittämätön	Massa (kg)
Saljut 1		17.4.1971 klo 1.40 UTC	11.10.1971	175	24	3	2	0	18 425
Skylab		14.5.1973 klo 17.30 UTC	11.7.1979 klo 16.37 UTC	2 249	171	9	3	0	77 088
Saljut 3		25.6.1974 klo 22.38 UTC	24.1.1975	213	15	2	1	0	18 500
Saljut 4		26.12.1974 klo 4.15 UTC	3.2.1977	770	92	4	2	1	18 500
Saljut 5		22.6.1976 klo 18.04 UTC	8.8.1977	412	67	4	2	0	19 000
Saljut 6		29.9.1977 klo 6.50 UTC	29.7.1982	1 764	683	33	16	14	19 000
Saljut 7		19.4.1982 klo 19.45 UTC	7.2.1991	3 216	816	26	12	15	19 000
Mir		19.2.1986 klo 21.28 UTC	23.3.2001 klo 5.50 UTC	5 511	4 594	137	39	68	124 340
ISS		20.10.1998	Kiertoradalla Suunniteltu käyttö ainakin vuoteen 2024.[1]	3 429[2]	2 753[2]	158[2]	41[2]	32[2]	286 876[2]

Nykyin käytössä olevat rahtialukset

HTV – Japanin JAXAn kehittämä ISS-avaruusaseman huoltoalus.
Progress – Saljut, Mir ja ISS-asemien huoltoalukset. Progress-alus toteutettiin Neuvostoliitossa ja Venäjän avaruusjärjestö on jatkanut sen käyttöä.
SpaceX Dragon - Yksityinen SpaceX-yhtiön suunnittelema huoltoalus. Alus aloitti kaupallisen liikenteen Kansainväliselle avaruusasemalle lokakuussa 2012. Dragon on tällä hetkellä ainoa rahtialus, joka kykenee palaamaan maan pinnalle ja siten palauttamaan maahan mm. tutkimustuloksia ja korjattavaksi tarkoitettua kalustoa. Kapselin miehitetty malli teki miehittämättömän koelennon asemalle keväällä 2019.
Cygnus

Entisiä huoltoaluksia

ATV – ISS-avaruusaseman huoltoalus, joka on ESAn toteuttama. Ensilento suoritettiin vuonna 2008. Uusia ATV-lentoja ei ole suunnitteilla
Avaruussukkula

Fiktio ja tiede

Elokuvissa on 1920-luvulta lähtien ja televisiosarjoissa 1950-luvulta lähtien tullut tunnetuksi suuri joukko kuvitteellisia avaruusasemia, kirjallisuudessa jo 1800-luvun jälkipuolella.

Venäläinen tutkija Konstantin Tsiolkovski laati ensimmäisen tieteellis-teknisen kuvauksen avaruusasemasta 1800-luvun lopulla.

Lähteet

Venäjä ilmoitti uuden avaruusaseman rakentamisesta Nasan kanssa is.fi. Viitattu 18.4.2019.
ISS tilastot 10.4.2008^{lähde tarkemmin?}

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Venäjä ilmoitti uuden avaruusaseman rakentamisesta Nasan kanssa is.fi. Viitattu 18.4.2019.

[iss-2] ISS tilastot 10.4.2008^{lähde tarkemmin?}