Asynchronous Transfer Mode
ATM (Asynchronous Transfer Mode) eli asynkroninen tiedonsiirtotapa t. toimintamuoto on solujen verkkoprotokolla, joka jakaa lähetettävän datan pieniin vakiomittaisiin 53 tavun soluihin ja on näin ollen pakettikytkentäinen protokolla.
ATM syntyi tarpeesta kasvattaa siirtoyhteyksien nopeuksia, ja sen tarkoitus oli korvata erilaiset siirtojärjestelmät yhdellä yhdistetyllä, kansainvälisellä verkkostandardilla. ATM soveltuu erityisesti LAN- ja WAN-verkkoympäristöihin, ja sen avulla on mahdollista välittää ääntä, kuvaa ja dataa samaa tekniikkaa käyttäen.
ATM-soluja siirtävä verkko muodostuu ATM-kytkimistä, joita yhdistävät ATM-linkit. Näihin ATM-kytkimiin kootaan usein loppukäyttäjien liikenne DSL-keskittimistä.
ATM on yhteydellinen tiedonsiirtotapa, sillä se käyttää kiinteää yhteyttä tiedon lähettäjän ja vastaanottajan välillä. ATM-päätelaite liitetään verkkoon käyttämällä UNI:ksi (User to Network Interface) kutsuttua ATM-liitäntää, ja ATM-kytkimiä liitetään tosiinsa NNI-liitännän (Network Node Interface) avulla.
ATM:ää kutsutaan asynkroniseksi siirtotavaksi siitä syystä, että soluja (dataa) lähettävät asemat voivat tarvittaessa pitää taukoja lähetysten välillä.
Lähteet
- Huidorbo, José Manuel: Fundamentos de telecomunicaciones. Paraninfo, Madrid, 2001.
- Hämeen-Anttila, Tapio: Tietoliikenteen perusteet. Docendo, Jyväskylä, 2001.
- Tomlinson, Clive: Telecommunications – A Software Professional's Guide. Addison-Wesley, London, 2000.
- Uusitupa, Seppo ja Voipio, Kirsi: Tietoliikenneaapinen – Teletekniikkaa ymmärrettävästi. Otatieto, Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd. Helsinki, 2000.