Alexander von Humboldt

Vapaaherra Friedrich Wilhelm Heinrich Alexander von Humboldt (14. syyskuuta 1769 Berliini6. toukokuuta 1859 Berliini) oli preussilainen luonnontieteilijä ja tutkimusmatkailija. Hän oli preussilaisen ministeri, filosofi ja kielitieteilijä Wilhelm von Humboldtin nuorempi veli. Humboldtin teos kasvimaantieteestä oli eliömaantieteen perusteoksia.

Alexander von Humboldt
muotokuva vuodelta 1843, Joseph Karl Stieler
muotokuva vuodelta 1843, Joseph Karl Stieler
Henkilötiedot
Syntynyt14. syyskuuta 1769
Berliini, Preussin kuningaskunta
Kuollut6. toukokuuta 1859 (89 vuotta)
Berliini, Preussin kuningaskunta
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja Georg Christoph Lichtenberg
Oppilaat Johann Wilhelm Ritter
Tutkimusalue kasvimaantiede, talousmaantiede, maantiede, meteorologia, kasvitiede, eläintiede ja fysiikka
Palkinnot Copley-mitali (1852)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Alexander von Humboldt 89-vuotiaana, taustalla Chimborazo. Julius Schraderin muotokuva vuodelta 1859.

Humboldtin isä oli Alexander Georg von Humboldt, joka oli majuri Preussin armeijassa ja kuului huomattavaan pommerilaiseen sukuun. Alexander von Humboldt avioitui 1766 Maria Elizabeth von Colombin kanssa. Colomb oli paroni von Holweden leski. Perheeseen syntyi kaksi poikaa, joista toinen oli Alexander.

Humboldt opiskeli Frankfurtin ja Göttingenin yliopistoissa sekä Freibergin kaivosakatemiassa. Hänen ajatuksiinsa vaikutti suuresti geologi Abraham Gottlob Werner. Nuorena hän työskenteli Preussin kaivoshuollossa. 1790 hän vieraili Pariisissa Georg Forsterin kanssa. Vuodesta 1796 alkaen hän oli taloudellisesti riippumaton tutkija. Hän jatkoi opintojaan Jenassa ja tapasi muun muassa Goethen ja Schillerin.

Humboldt oli nykyaikaisen maantieteen uranuurtajia. Hän tutki myös maamagnetismia, meteorologiaa, klimatologiaa ja geologiaa.[1]

Humboldt matkusteli vuosina 1799–1804 Latinalaisessa Amerikassa yhdessä kasvitieteilijä Aimé Bonplandin kanssa ja tutki sekä kuvaili aluetta ensimmäisenä tieteellisestä näkökulmasta. Hän kirjoitti matkaa käsittelevät kuvauksensa valtavaksi kirjasarjaksi 21 vuoden aikana. Hän oli ensimmäisiä, joka ehdotti, että Atlanttia reunustavat maa-alueet ovat aikoinaan olleet yhdessä, etenkin Etelä-Amerikka ja Afrikka. Myöhemmin hän pyrki viisiosaisessa teoksessaan Kosmos yhdistämään eri tiedonaloja. Humboldt oli yhteistyössä muiden tieteilijöiden kanssa, kuten Joseph-Louis Gay-Lussac, Justus von Liebig, Louis Agassiz ja Matthew Fontaine Maury.

Humboldt nimesi useita lintulajeja, muun muassa kolumbiankaklattajan (Ortalis garrula) ja rasvakehrääjän (Steatornis caripensis).[2] Kaikista maapallolla eläneistä ihmisistä hänen mukaansa on nimetty eniten maantieteellisiä kohteita.[3] Myös lukuisia eliölajeja on nimetty hänen kunniakseen, mm. perunpingviini (Spheniscus humboldti) sekä humboldtinkalmari (Dosidicus gigas).[4]

Humboldt ei mennyt naimisiin, eikä hänellä tiettävästi ollut lapsia. Koska hän tuhosi kaiken kirjeenvaihtonsa, ei ole varmaa dokumentointia hänen sukupuolisesta suuntautumisestaan, mutta aikalaisten mukaan hän oli homoseksuaali. Hänellä tiedetään olleen vain kaksi rakkaussuhdetta naisen kanssa, ohjaajansa Marcus Herzin vaimoon ja Pauline Wieseliin vuonna 1808 Pariisissa.

Katso myös

Lähteet

  1. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 836. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Zoonomen
  3. https://academic.oup.com/sysbio/article/65/6/1117/2281642
  4. BirdLife Suomi (Arkistoitu – Internet Archive)

    Kirjallisuutta

    Wulf, Andrea: The Invention of Nature: Alexander von Humboldt's New World, Knopf, 2015, ISBN 9781848548985

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.