14. lokakuuta

• suomalainen kalenteri: Elsa, Else, Elsi
• suomenruotsalainen kalenteri: Elsa, Else, Ilse
• ortodoksinen kalenteri: Nasari, Kosma, Kuisma
• saamenkielinen kalenteri: Elssá, Elsá
• vanhemmissa kalentereissa: Auvikki, Calixtus, Erica, Helfrid, Kalikstus, Manfred, Probus

Vanhoissa almanakoissa on lokakuun 14. päivän kohdalla esiintynyt myös lisämerkintä talvipäivä, koska vuosi on aikoinaan jaettu kahtia siten, että talvipuoliskon on katsottu alkavan 14. lokakuuta. Vastaavasti huhtikuun 14. päivän kohdalla on ollut merkintä suvipäivä.[1]

• 1066 – Hastingsin taistelu: Englannissa Senlac Hillissä, 11 km Hastingsista, Vilhelm Valloittajan normannimiehitysjoukot voittivat Englannin kuninkaan Harald Godwininpojan armeijan.
• 1856 – Ensimmäinen Puijon torni rakennettiin.
• 1902 – Nikolai Rimski-Korsakovin oopperan Servilia ensiesitys Pietarissa.
• 1915 – Bulgaria julisti sodan Serbialle.
• 1920 – Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
• 1926 – A. A. Milnen lastenkirja ”Nalle Puh” (Winnie-the-Pooh) julkaistiin.
• 1930 – Presidentti K. J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg siepattiin läheltä kotiaan Helsingin Kulosaaresta ja kyyditettiin Joensuuhun.
• 1939 – Suomen valtuuskunta esitti vastaehdotuksensa, jonka Moskova hylkäsi.
• 1939 – Suomen hallitus määräsi täydellisen liikekannallepanon, YH:n eli ylimääräiset harjoitukset.
• 1939 – Saksalainen sukellusvene U-47 kapteeninaan Günther Prien tunkeutui brittien tukikohtaan Scapa Flow'hun ja torpedoi taistelulaiva HMS Royal Oakin.
• 1943 – Suomessa vieraillut saksalainen kenraali Alfred Jodl vaati Suomea taistelemaan Saksan rinnalla sodan loppuun saakka.
• 1944 – Toinen maailmansota: Hitlerin syrjäyttämiseen tähdänneeseen salaliittoon osallistunut sotamarsalkka Erwin Rommel sai valita joko julkisen petosoikeudenkäynnin ja varman kuoleman teloitusryhmän edessä tai kunniallisen itsemurhan. Hän valitsi jälkimmäisen.
• 1944 – Toinen maailmansota: englantilaiset miehittivät Ateenan.
• 1944 – Valvontakomission brittiläiset jäsenet saapuivat Helsinkiin.
• 1946 – Liittoutuneet hyväksyivät Pariisin rauhansopimuksen luonnoksen. Muun muassa Suomen rauhansopimukseen esittämiä lievennyksiä ei hyväksytty. Sopimuksen allekirjoitus lykkääntyi vuoden 1947 puolelle.
• 1947 – Ilmailu: Chuck Yeager ylitti Bell X-1 -lentokoneella äänennopeuden vaakalennossa ensimmäisenä ihmisenä maailmassa.
• 1953 – Qibyan verilöyly Jordanian hallitsemalla Länsirannalla.
• 1957 – Jugoslavia tunnusti Saksan demokraattisen tasavallan. Saksan liittotasavalta katkaisi diplomaattisuhteensa Jugoslaviaan 19. lokakuuta.
• 1957 – Marita Lindahl valittiin Lontoossa Miss Maailmaksi.
• 1959 – Neuvostoliitto kutsui kotiin Kiinan-suurlähettiläänsä Pavel Judinin.
• 1962 – Kuuban ohjuskriisi alkoi: U-2-lento paljasti Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan. Koko maailma ajautui ydinsodan partaalle.
• 1964 – Leonid Brežnevistä tuli NKP:n pääsihteeri ja Neuvostoliiton johtaja; hän syrjäytti Nikita Hruštšovin.
• 1964 – Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen johtajasta Martin Luther Kingistä tuli nuorin Nobelin rauhanpalkinnon saaja.
• 1967 – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi totesi, että televisiossa joulukuussa 1966 esitetty Reino Paasilinnan ohjelma Vakuutusasia – sydämen asia oli sisällöltään Yleisradion toimilupaehtojen vastainen, mutta katsoi, ettei asia antanut aihetta jatkotoimiin. Vakuutusyhtiö Tarmo oli kannellut ohjelmasta, koska siinä oli väitetty asiakkaiden kohtelun Tarmossa olevan epäkohteliasta, jopa raakaa.
• 1968 – Vietnamin sota: Yhdysvaltain puolustusministeriö ilmoitti, että Yhdysvaltain armeija ja merijalkaväki lähettävät 24 000 sotilasta takaisin Vietnamiin pakolliselle toiselle palveluskaudelle.
• 1972 – SMP:n sisäinen kriisi kärjistyi, kun puolue-edustajisto erotti Heikki Kainulaisen ja Mauno Kurpan puolueesta.
• 1974 – Neuvostoliiton presidentti Nikolai Podgornyi saapui nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen. Vierailun aikana sovittiin Suomen ja Neuvostoliiton välisen energiayhteistyön lisäämisestä.
• 1978 – Daniel arap Moista tuli Kenian presidentti.
• 1979 – Yhdysvaltain ensimmäiselle homoseksuaalien oikeuksien marssille osallistui Washingtonissa kymmeniätuhansia ihmisiä.
• 1981 – Varapresidentti Hosni Mubarak valittiin Egyptin presidentiksi viikko Anwar Sadatin salamurhan jälkeen.
• 1981 – Oikeuskansleri Risto Leskinen määräsi nostettavaksi syytteet Finnvalcon johtoa vastaan yhteistoimintalain rikkomisesta.
• 1989 – SKP (yhtenäisyys) -puolueen puheenjohtaja vaihtui. Eronneen Jouko Kajanojan tilalle valittiin Esko-Juhani Tennilä.
• 1992 – Valtion vakuusrahasto ja ostajapankit pilkkoivat SKOPin.
• 1992 – Venäjän presidentin Boris Jeltsinin julkistamista ja Puolalle luovuttamista asiakirjoista ilmeni, että Katynin joukkomurha Puolan itäosassa vuonna 1940 oli tehty Josif Stalinin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon toimeksiannosta. Neuvostoliitto oli kymmenien vuosien ajan vierittänyt syyn teosta Natsi-Saksan niskoille mutta myöntänyt syyllisyytensä siihen vuonna 1990.
• 1996 – Unixin kaltaisissa käyttöjärjestelmissä (kuten esimerkiksi Linuxissa) toimiva KDE-työpöytäympäristöprojekti aloitettiin Matthias Ettrichin aloitteesta.
• 1998 – Terrorismi: Eric Robert Rudolphia syytettiin kuudesta pommiräjähdyksestä mukaan lukien vuoden 1996 kesäolympialaisten Centennial Olympic Park -puistoalueen pommiräjähdys Atlantassa.
• 2007 – Maantiejuoksun maailmanmestaruuskilpailut Italian Udinessa.
• 2010 – Chilen kaivosonnettomuudessa loukkuun jääneiden kaivosmiesten nosto-operaatio saatiin päätökseen.
• 2010 – Iranin presidentti Mahmud Ahmadinežad saapui vierailulle Libanoniin. Vierailu herätti levottomuutta naapurimaassa Israelissa, jonka tuhoamista Ahmadinejad oli avoimesti vaatinut.
• 2012 – BASE-hyppääjä Felix Baumgartner hyppäsi stratosfääristä 39 kilometrin korkeudesta ja laskeutui onnistuneesti maahan 4 minuutin ja 21 sekunnin vapaapudotuksen jälkeen. Edellinen ennätyksen haltija oli Joseph Kittinger, joka hyppäsi 31,3 kilometrin korkeudesta vuonna 1960.
• 2018 Suomen lokakuun korkein lämpötila + 20,9 astetta mitattiin Kruunupyyssä.

• 1257 – Przemysł II, Puolan kuningas (k. 1296)
• 1427 – Alessio Baldovinetti, italialainen taidemaalari (k. 1499)
• 1633 – Jaakko II, Englannin kuningas (k. 1701)
• 1644 – William Penn, englantilainen yrittäjä ja filosofi (Pennsylvanian perustaja) (k. 1718)
• 1712 – George Grenville, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (k. 1770)
• 1732 – Françoise Pagis épouse Railleau, ranskalainen marttyyri (k. 1794)
• 1755 – Gabrielle Androuin, ranskalainen Anjoun marttyyri (k. 1794)
• 1784 – Ferdinand VII, Espanjan kuningas (k. 1833)
• 1860 – Leander Ikonen, suomalainen arkkitehti, teollisuuskoulun rehtori ja kansanedustaja (k. 1918)
• 1871 – Alexander von Zemlinsky, itävaltalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikkipedagogi (k. 1942)
• 1873 – Ray Ewry, yhdysvaltalainen vauhdittomien hyppyjen mestari (kymmenkertainen olympiavoittaja) (k. 1937)
• 1873 – Jules Rimet, ranskalainen jalkapallovaikuttaja (Jules Rimet -pokaali) (k. 1954)
• 1880 – Vilhelm Ekelund, ruotsalainen runoilija ja aforistikko (k. 1949)
• 1882 – Edward de Valera (Éamon de Valera), Irlannin presidentti (k. 1975)
• 1887 – Ernest Pingoud, suomalainen säveltäjä (k. 1942)
• 1890 – Dwight D. Eisenhower (”Ike”), Yhdysvaltain presidentti (k. 1969)
• 1890 – Arvi Kalsta, suomalainen jääkärikapteeni, kansallissosialistisen Suomen Kansan Järjestön perustaja ja liikemies (k. 1982)
• 1893 – Lillian Diana de Guiche (”Lillian Gish”), yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (Kansakunnan synty) (k. 1993)
• 1894 – Edward Estlin Cummings (”E. E. Cummings”), yhdysvaltalainen runoilija
• 1905 – Pentti Haanpää, suomalainen kirjailija (Kenttä ja kasarmi) (k. 1955, hukkui kalastusmatkalla)
• 1906 – Johanna Arendt (”Hannah Arendt”), saksalainen politiikan teorian tutkija ja filosofi (tutki valtaa ja totalitarismia) (k. 1975)
• 1906 – Hassan al-Banna, egyptiläinen opettaja ja imaami (Muslimiveljeskunnan perustaja) (k. 1949)
• 1909 – Kalervo Tuukkanen, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (Karhunpyynti) (k. 1979)
• 1911 – Lê Ðức Thọ, vuoden 1973 Nobelin rauhanpalkinnon saanut vietnamilainen kenraali, diplomaatti ja poliitikko (Thọ kieltäytyi palkinnosta) (k. 1990)
• 1914 – Raymond Davis, vuoden 2002 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (k. 2006)
• 1914 – Wally Karveno, saksalaissyntyinen säveltäjä ja pianisti (k. 2015)
• 1920 – Simo Juntunen (”Simppa”), suomalainen lehtimies (k. 2009)
• 1927 – Roger Moore, englantilainen näyttelijä (James Bond) (k. 2017)
• 1928 – Arnfinn Bergmann, norjalainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja) (k. 2011)
• 1929 – Timo Mustakallio, suomalainen laulaja (k. 1984)
• 1930 – Joseph-Désiré Mobutu (”Mobutu Sese Seko”), Zairen presidentti (k. 1997)
• 1930 – Veijo Pasanen, suomalainen näyttelijä (”Sirkuspelle Hermanni”) (k. 1988)
• 1939 – Ralph Lipschitz (”Ralph Lauren”), yhdysvaltalainen muotisuunnittelija
• 1940 – Harry Rodger Webb (”Cliff Richard”), brittiläinen pop-laulaja
• 1944 – Udo Kier, saksalainen näyttelijä
• 1945 – Daniel Jan Jippes (”Daan Jippes”), alankomaalainen sarjakuvataiteilija
• 1945 – Ilkka Joenpalo, suomalainen kansanedustaja ja ammattiyhdistysjohtaja
• 1948 – Alain Mazza, ranskalainen jääkiekkoilija
• 1952 – Nikolai Andrianov, neuvostoliittolainen voimistelija (seitsenkertainen olympiavoittaja) (k. 2011)
• 1952 – Kaija Saariaho, suomalainen säveltäjä (Kaukainen rakkaus)
• 1955 – Tony Dunderfelt, suomalainen psykologi, luennoitsija ja tietokirjailija
• 1958 – Thomas Morgan Robertson (”Thomas Dolby”), brittiläinen muusikko
• 1958 – Aino-Maija Luukkonen, suomalainen poliitikko
• 1960 – Steve Cram, brittiläinen juoksija
• 1962 – Jaan Ehlvest, virolainen šakinpelaaja
• 1964 – Tuija Eveliina Hietamies (”Eve Hietamies”), suomalainen kirjailija ja toimittaja (Huomenna on paremmin)
• 1964 – David Kaye, kanadalainen näyttelijä
• 1965 – Steve Coogan, brittiläinen näyttelijä
• 1967 – Teemu Mäki, suomalainen kuvataiteilija, teatteriohjaaja ja kirjailija
• 1967 – Kirsi Piha, suomalainen viestintäkonsultti ja entinen poliitikko
• 1971 – Jyrki Katainen, suomalainen poliitikko, pääministeri 2011–2014
• 1978 – Usher Raymond (”Usher”), yhdysvaltalainen laulaja
• 1978 – Kathleen Rubins, yhdysvaltalainen astronautti
• 1980 – Filip Hałucha, puolalainen basisti
• 1980 – Ben Whishaw, brittiläinen näyttelijä
• 1981 – Aliaune Damala Bouga Time Puru Nacka Lu Lu Lu Badara Akon Thiam (”Akon”), yhdysvaltalainen laulaja
• 1982 – Benh Zeitlin, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
• 1985 – kolmoissisarukset:
  • Leila Luik, virolainen kestävyysjuoksija
  • Liina Luik, virolainen kestävyysjuoksija
  • Lily Luik, virolainen kestävyysjuoksija
• 1992 – Susanna Saapunki, suomalainen maastohiihtäjä
• 1993 – Martta Hakala, suomalainen laulaja
• 2001 – Rowan Blanchard, yhdysvaltalainen näyttelijä

• 1066 – Harald Godwininpoika, Englannin kuningas (viimeinen anglosaksikuningas) (s. n. 1022)
• 1703 – Thomas Hansen Kingo, tanskalainen piispa ja virsirunoilija (s. 1634)
• 1794 – Jacques Laigneau de Langellerie, ranskalainen katolinen pappi ja marttyyri (s. 1747)
• 1857 – Johan Christian Dahl, norjalainan taidemaalari. (s. 1788)
• 1905 – Edvard Isto (”Eetu Isto”), suomalainen taidemaalari (Hyökkäys) (s. 1865)
• 1927 – Eero Erkko, suomalainen lehtimies ja poliitikko, Helsingin Sanomien (aluksi Päivälehti) perustajajäsen (s. 1860)
• 1941 – Kaarlo Oksanen (”Kille”), suomalainen elokuvanäyttelijä ja jalkapalloilija (Laulu tulipunaisesta kukasta) (s. 1909)
• 1944 – Erwin Rommel, saksalainen sotamarsalkka (s. 1891)
• 1949 – Aaro Pajari, suomalainen kenraali (kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari) (s. 1897)
• 1959 – Errol Flynn, australialainen näyttelijä (Robin Hoodin seikkailut) (s. 1909)
• 1976 – Arvi Matti Mäenpää, suomalainen kuvataiteilija (s. 1899)
• 1977 – Harry Lillis Crosby (”Bing Crosby”), yhdysvaltalainen laulaja ja Oscar-palkittu näyttelijä (Kulje tietäni) (s. 1903)
• 1984 – Martin Ryle, vuoden 1974 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut brittiläinen radioastronomi ja Astronomer Royal (s. 1918)
• 1985 – Emil Gilels, ukrainalainen pianisti (s. 1916)
• 1990 – Louis Bernstein (”Leonard Bernstein”), yhdysvaltalainen säveltäjä ja kapellimestari (West Side Story) (s. 1918)
• 1997 – Harold Robbins, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1915)
• 1999 – Julius Nyerere (”M'ualimu”, ”M'zee”), Tansanian presidentti (s. 1922)
• 2003 – Patrick Dalzel-Job, brittiläinen laivastoupseeri ja kommando (James Bondin esikuva) (s. 1913)
• 2003 – Elizabeth Israel, dominicalainen maailman vanhimmaksi väitetty henkilö (s. 1875?)
• 2003 – Lauri Jauhiainen, suomalainen sanoittaja, käsikirjoittaja ja säveltäjä (s. 1925)
• 2006 – Freddy Fender, yhdysvaltalainen laulaja ja kitaristi (s. 1937)
• 2010 – Benoît Mandelbrot, puolalaissyntyinen matemaatikko (Mandelbrotin joukko) (s. 1924)
• 2016 – Kathryn Adams Doty, yhdysvaltalainen näyttelijä ja kirjailija (s. 1920)
• 2016 – Pentti Laasonen, suomalainen historiantutkija (s. 1928)
• 2017 – Yambo Ouologuem, malilainen kirjailija (s. 1940)
• 2017 – Richard Wilbur, yhdysvaltalainen runoilija (s. 1921)
• 2018 – Mel Ramos, yhdysvaltalainen taiteilija (s. 1935)
• 2018 – Pauli Uitto, suomalainen vasemmistoliittolainen poliitikko ja ammattiyhdistystoimitsija (s. 1932)
• 2019 – Harold Bloom, yhdysvaltalainen professori, kirjallisuusarvostelija ja kulttuurikriitikko (s. 1930)
• 2019 – Sulli, eteläkorealainen laulaja, sanoittaja, näyttelijä ja malli (s. 1994)
• 2022 - Robbie Coltrane, skotlantilainen näyttelijä mm. Harry Potter

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 14. lokakuuta:
	Miss Suomi Marita Lindahl 1066 – Vilhelm Valloittajan normanniarmeija voitti Hastingsin taistelussa Englannin viimeisen anglosaksikuninkaan Harald Godwininpojan armeijan. 1882 – Irlannin presidentti Éamon de Valera syntyi. 1920 – Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä. 1930 – Näyttelijä Veijo Pasanen syntyi. 1952 – Säveltäjä Kaija Saariaho syntyi. 1957 – Marita Lindahl valittiin Lontoossa Miss Maailmaksi. muokkaa

• kalenteri ~ 13. lokakuuta, 15. lokakuuta

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 14. lokakuuta Wikimedia Commonsissa