Zygmunt Noskowski

Noskowski opiskeli Varsovan musiikki-instituutissa 1860-luvulla viulunsoittoa Apolinary Kątskin sekä harmoniaa, kontrapunktia ja sävellystä Stanisław Moniuszkon johdolla. Vuosina 1873–1874 hän suoritti stipendillä Berliinin taiteiden akatemiassa sävellysopintoja Friedrich Kielin ja soitinnusopintoja Richard Wüerstin johdolla. Noskowski meni vuonna 1874 naimisiin Stanisława Segedyn kanssa. Pariskunta muutti Konstanziin, jossa Noskowski johti Bodan-mieskuoroa. Pariskunnalle syntyivät Konstanzissa vietettyjen vuosien aikana pojat Tadeusz ja Stanisław.[2]

Vuonna 1880 Noskowski tapasi kahdesti Franz Lisztin, joka suositteli tämän pianosävellyksiä kustantajille. Vuoden 1880 lopussa Noskowski palasi kaupungin musiikkiseuran (Warszawskie Towarzystwo Muzyczne) kutsumana Varsovaan, jossa toimi kuoronjohtajana ja esiintyi viulistina sekä pianosäestäjänä. Noskowski opetti sekä musiikkiseuran koulussa että Varsovan musiikki-instituutissa. Jälkimmäisessä hän oli vuodesta 1888 harmonian, kontrapunktin ja sävellyksen professori. Noskowski opetti kymmeniä säveltäjiä, esimerkiksi Karol Szymanowskia. Vuonna 1902 hän erosi johtotehtävistä Varsovan musiikkiseurassa ja opetustehtävistä sen musiikkikoulussa, koska yritykset yhdistää näiden ja Varsovan filharmonisen orkesterin toiminta eivät onnistuneet.[2]

Vuodesta 1905 Noskowski johti Varsovan filharmonista orkesteria, kunnes vetäytyi tammikuussa 1909 sydänsairauden takia.[2] Hän johti myös oopperaesityksiä Varsovan suurteatterissa. Hän kuoli heinäkuussa 1909 ja tuli haudatuksi Powązkin hautausmaalle.[1]

Noskowski sävelsi ensimmäisen puolalaisen sävelrunon (Die Steppe, 1896–1897).[1] Hänen tuotantoonsa kuuluu myös esimerkiksi kolme sinfoniaa, kolme jousikvartettoa, näyttämömusiikkia ja kantaatteja.[2]

Die Steppe -sävelruno saavutti aseman ohjelmistossa, mutta muutoin Noskowski vaipui pitkälti unohduksiin kuolemansa jälkeen.[2]

• IMSLP: nuotteja