Muhammad Zia ul-Haq

Zia syntyi 1924 Jalandharissa nykyisen Intian alueella. Hän opiskeli Delhissä ja osallistui brittijoukoissa toiseen maailmansotaan 1943 alkaen. Pakistanin itsenäistyessä Zia liittyi maan armeijaan majurina. Hän siirtyi 1962 Fort Leavenworthin tukikohtaan Kansasiin Yhdysvaltain armeijan koulutuskeskukseen. Hän palveli Jordaniassa 1967–1970.

Pakistanin pääministeri Zulfikar Ali Bhutto nimitti Zian armeijan ylipäälliköksi vuonna 1976. Zia kaappasi vallan seuraavana vuonna 5. heinäkuuta ja lupasi järjestää vapaat vaalit 18. lokakuuta. Hän ilmoitti kuitenkin 1. lokakuuta, että vaaleja ei järjestetä. Bhutton suosion vuoksi Zia päätti siis pysyä sotilasdiktaattorina ja vangitutti Bhutton 3. syyskuuta 1977. Bhuttoa syytettiin poliittisesta murhasta[2] ja hänet tuomittiin myöhemmin kuolemaan. Tuomio pantiin täytäntöön hirttämällä 1979.[3]

Zia otti käyttöön tiukan islamilaisen lain ja ruumiilliset ns. hudood-rangaistukset vuonna 1979. Taustalla epäillään olleen saudien kannustus. Vuonna 1984 Zia järjesti kansanäänestyksen Pakistanin kehittämisestä islamilaisena valtiona, mihin sitoi oman jatkonsa maan presidenttinä. Tällaisessa tilanteessa Zian ehdotus sai yli 95 prosentin tuen, ja näin hän sai viideksi vuodeksi jatkoajan maan johdossa.

Zia lupasi järjestää monipuoluevaalit vuonna 1988. Bhutton tytär Benazir Bhutto palasi maanpaosta politiikkaan ja aikoi osallistua vaaleihin, mutta Zia sulki hänet puoleksi vuodeksi kotiarestiin. Zian kansansuosio oli hyvin alhaalla, koska korruptiota ja huumekauppaa ei saatu kuriin, minkä lisäksi sattui viljelyn kannalta huonoja säitä. Hänen arveltiin siirtävän vaaleja tuleviin vuosiin, mutta poliittinen pelitilanne jäi ratkaisematta, kun Zia kuoli lento-onnettomuudessa yhdessä Yhdysvaltain suurlähettilään Arnold Lewis Raphelin kanssa.[3]

Lento-onnettomuuden syy on jäänyt epäselväksi, ja siitä on syytetty Neuvostoliittoa, Intiaa, CIA:ta sekä Zian pakistanilaisia vastustajia. Koneen on väitetty myös räjähtäneen pommin seurauksena.[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muhammad Zia ul-Haq Wikimedia Commonsissa

Pakistanin presidentit

Mirza (1956–1958) | A. Khan (1958–1969) | Y. Khan (1969–1971) | Bhutto (1971–1973) | Chaudhry (1973–1978) | Zia ul-Haq (1978–1988) | I. Khan (1988–1993) | Sajjad (1993) | Leghari (1993–1997) | Sajjad (1997–1998) | Tarar (1998–2001) | Musharraf (2001–2008) | Soomro (2008, virkaatekevä) | Zardari (2008–2013) | Hussain (2013–2018) | Alvi (2018– )