Zhu Xi
Zhu Xi (朱熹 pinyin: Zhū Xī; Wade-Giles: Chu Hsi, 18. lokakuuta 1130 – 23. huhtikuuta 1200) oli Song-dynastian aikainen kiinalainen kungfutselainen filosofi ja oppinut, joka luomallaan synteesillä aiemmista kungfutselaisuuden näkemyksistä perusti uuskungfutselaisuuden.[1] Hänen tärkeimpiin panoksiinsa kiinalaiselle filosofialle lukeutuu kungfutselaisuuden neljä kirjaa, jotka hän oli valinnut olemassa olevasta kirjallisuudesta keskeisimpinä kungfutselaisuuden perusteiden esittelyinä ja joihin hän kirjoitti omat selityksensä.
| Zhu Xi | |
|---|---|
| 朱熹 | |
 Zhu Xi |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 18. lokakuuta 1130 |
| Kuollut | 23. huhtikuuta 1200 |
| Koulutus ja ura | |
| Koulukunta | uuskungfutselaisuus |
Elämä
Zhu Xi oli alkujaan Fujianista, missä hänen isänsä työskenteli erilaisten hallinnollisten piirien johtajana, kunnes joutui jättämään työnsä hyökkäilevien mongolien takia. Vuodesta 1158 lähtien hän opetteli muun muassa Li Tongin alaisena pohjoisen Song-dynastian (960–1126) mestareiden Zhou Dunyin (1017–73), Zhang Zain (1020–77) sekä veljesten Cheng Hao (1032–85) ja Cheng Yi (1033–1107) kungfutselaista ajattelua ja yhdisteli näistä filosofisesti kiinnostavan uuskunfutselaisen kokonaisuuden.[1]
Hän peruskorjasi ’Valkoisen hirven luola’ -nimisen akatemian ja opetti siellä vähän aikaa. Läpi elämänsä Zhu Xi toimi temppelin huoltajana, mutta hän piti enemmän opettelemisesta, kirjoittamisesta ja toisten akateemikkojen kanssa keskustelemisesta. Siitä huolimatta, että hän opetti, hän keskittyi opetustyöhön hyvin vaivalloisesti. Hän kielsi toistuvasti virallisen asemansa. Vuonna 1179 hänet nimettiin virkamieheksi, mutta kolme vuotta myöhemmin hänet alennettiin hänen hyökättyä virkamiesten kelvottomuutta vastaan. Hänen muistotaulunsa sijoitettiin Kongfuzin temppeliin.
Opetus
Muista uuskungfutselaisista poiketen Zhu Xi korosti Muutosten kirjan lukemisen sijasta neljää kirjaa, Suuri oppi, Tarkoituksen oppi, Keskustelut ja Mengzi. Näiden kirjojen tuntemus oli vaatimuksena valtion virkamiesten valintakokeissa vuoteen 1905 asti.
Zhu Xi käsitti kaikkien asioiden koostuvan kahdesta universaalista aineesta, aktiivisesta (materiaalisesta tai aineellisesta) voimasta ja rationaalisesta laista. Rationaalisen lain määrä ja alkuperä ovat sama asia kuin ’suurenmoinen perimmäinen’ eli ’taiji’. Edellistä kutsutaan qiksi ja jälkimmäistä liksi. Jokaisessa aktiivisessa objektissa ja henkilössä on rationaalista lakia, jonka hän yhdistää sieluun, mieleen ja henkeen kuuluvaksi. Nämä kaksi universaalia ainetta toimivat yhdessä. Kun niiden aktiivisuus on nopea, yang-energian muoto on syntynyt ja kun niiden aktiivisuus on hidas. on yin-energian muoto luotu. Yin ja yang ovat jatkuvasti vuorovaikutuksessa keskenään, saaden ja menettäen valta-asemaansa toisistaan vuoron perään. Tästä seuraa luonnon viisi elementtiä tuli, vesi, puu, metalli ja maa.
Zhu Xi kritisoi aikaisemman kungfutselaisen Xunzin näkemystä ihmisluonnon luontaisesta hyvyydestä. Hänen mielestään ihmisluonnon korkein aste on hyvä ihminen, ja ihmisen hyvyyden määrää kahden universaalin aineen taistelu. Hänelle on kuitenkin epäselvää mistä moraalittomuus nousee esiin. Hän väitti sen tulevan ihmisessä esiin, kun qi alkaa peittää lin aluetta itselleen. Se ei kuitenkaan ole itsestään selvä asia, sillä qi on osa taijitä. Hän myös korostaa tiedon olevan tärkeää, muttei niin tärkeää kuin teot "hyvällä ihmisellä".
Uskonnolliselta taustaltaan Zhi Xi oli kungfutselaisuuden kautta tullut agnostikko. Hän ei hyväksynyt perinteisiä käsityksiä jumalasta ja Taivaasta (tian), missä mielessä hän poikkeaakin yleisesti kungfutselaisista. Kongfuzi itse korosti perinteiden merkitystä. Meditaatiossa Zhi Xi koetti järkeillä ja ymmärtää "kellistymällä harmoniaan" -maailmankaikkeutta.
Lähteet
- Zhu Xi, Internet Encyclopedia of Philosophy