Zhou-dynastia

Zhou-dynastia (周 [Zhou]) hallitsi Kiinassa 1046 eaa.–256 eaa.[1]

Kiinan historia

MUINAINEN
Kolme hallitsijaa ja viisi keisaria
Xia-dynastia 2070–1600 eaa.
Shang-dynastia 1600–1046 eaa.
Zhou-dynastia 1122–256 eaa.
  Läntinen Zhou-dynastia
  Itäinen Zhou-dynastia
    Kevättä ja syksyä
    Taistelevat läänitysvaltiot
SUURVALTA
Qin-dynastia 221 eaa.–206 eaa.
Han-dynastia 206 eaa.–220 jaa.
  Läntinen Han-dynastia
  Xin-dynastia
  Itäinen Han-dynastia
Kolme kuningaskuntaa 220–280 jaa.
  Wei, Shu Han & Wu
Jin-dynastia 265–420 jaa.
  Läntinen Jin
  Itäinen Jin 16 kuningaskuntaa
304–439 jaa.
Eteläinen ja pohjoinen dynastia 420–589 jaa.
Sui-dynastia 581–619 jaa.
Tang-dynastia 618–907 jaa.
5 dynastiaa &
10 kuningaskuntaa

907–960 jaa.
Liao-dynastia
907–1125 jaa.
Song-dynastia
960–1279 jaa.
  Pohjoinen Song L. Xia-dyn.
  Eteläinen Song Jin-dynastia
Yuan-dynastia 1271–1368 jaa.
Ming-dynastia 1368–1644 jaa.
Qing-dynastia 1644–1911 jaa.
NYKYAIKA
Kiinan tasavalta 1911–1949
Kiinan
kansantasavalta
1949–nyt

Kiinan tasavalta
(Taiwanissa)


Kiina historian aikajana
Kiinan dynastiat
Kiinan sotilashistoria
Kiinan taidehistoria
Kiinan tekniikan ja tieteen historia
Kiinan koulutuksen historia
Zhou-dynastia 1100 eaa.

Zhou-dynastia hallitsi käytännöllisesti katsoen koko Kiinaa vain niin sanotun Läntisen Zhoun ajan 1046–771 eaa. eli noin 300 vuotta. Vuonna 771 eaa. barbaarien tukemat aateliset surmasivat Zhou-dynastiaan kuuluneen kuninkaan, ja uusi pääkaupunki siirrettiin itään. Samaan aikaan maa hajosi itsenäisiin feodaalivaltioihin, ja alkoi poliittisesti hajanainen kausi Itäinen Zhou, jota leimasivat eri maakuntien väliset poliittiset valtataistelut ja sodat Kevään ja syksyn ja varsinkin taistelevien läänitysvaltioiden aikakaudella. Lopulta taistelevista valtioista yksi, Qin-dynastia, nousi valtaan 221 eaa.[1]

Zhou-dynastia

Shang-dynastian läntisillä rajoilla, Weijoen laaksossa nykyisessä Shaanxin provinssissa, elänyt Zhou-heimo kukisti melko äkillisesti Shang-dynastian viimeisen hallitsijan, jonka kerrotaan olleen turmeltunut tyranni.lähde?

Zhou-dynastian perusti Ji-perhe.lähde? Dynastian pääkaupunki oli Hào Weijoen laaksossa nykyisen Xi'anin kaupungin lähellä, paikassa jossa Weijoki yhtyy Keltaiseen jokeen.[1]

Varhaiset Zhou-kuninkaat levittivät valloittaen ja kolonialisoiden vähitellen kulttuurinsa kattamaan suurimman osan nykyistä Kiinaa Chang Jiangista (Jangtse-joki) pohjoiseen. Zhou oli dynastioista pitkäikäisin, ja aloitti opin hallitsijan taivaallisesta mandaatista. Tällä opilla selitettiin ja perusteltiin edellisten dynastioiden kaatuminen ja tuotiin laillisuutta nykyiselle ja tuleville hallitsijoille. Hallitsijan nimitykseksi tuli "Taivaan poika".[2]

Zhoun kaudella alettiin valmistaa raudasta työkaluja, ja maanviljely kehittyi tehokkaammaksi.[2] Tieverkostoa ja kanavia kehitettiin, mikä yhdisti valtion eri osia. Kaupankäynti kehittyi ja kolikot otettiin käyttöön.[1]

Hallinto kehittyi muistuttamaan Euroopan feodaalijärjestelmää, jossa paikalliset lääninherrat olivat kuninkaan vasalleja.[2]

Vuonna 771 eaa. vallankumouksellisten aatelisten tukemat hyökkäävät barbaarit tappoivat Zhou-dynastian kuninkaan Youwangin. Pääkaupunki siirrettiin Luoyangiin, joka on nykyisessä Henanin provinssissa. Tämä siirto merkitsi historiankirjoituksessa siirtoa Läntisestä Zhousta Itäiseen Zhou-dynastiaan. Zhoun valta vähitellen heikkeni ja valtion hajaantuminen alkoi.[3] Itäinen Zhou-dynastia jakaantuu kahteen pienempään aikakauteen, joista ensimmäinen, 770 eaa.–476 eaa. on saanut aikansa aikakirjoista nimityksen Kevättä ja syksyä, jälkimmäinen tunnetaan Taistelevien läänitysvaltioiden kautena (475 eaa.–221 eaa.).

Zhou-dynastian aikakauden jako

Zhou-dynastian alkamisen ajankohdasta on ollut erilaisia käsityksiä. Uusimmat löydöt ajoittavat sen vuoteen 1046 eaa.[1]

Hallitsijat

Henkilönimi Nimi kuninkaana Hallitusajat1 Nimi jolla yleensä tunnetaan
Ji Fa
姬發
Wuwang
武王
1046 eaa.–1043 eaa.1 Zhou Wuwang
(Wu)
Ji Song
姬誦
Chengwang
成王
1042 eaa.–1021 eaa.1 Zhou Chengwang
(Cheng)
Ji Zhao
姬釗
Kangwang
康王
1020 eaa.–996 eaa.1 Zhou Kangwang
(Kang)
Ji Xia
姬瑕
Zhaowang
昭王
995 eaa.–977 eaa.1 Zhou Zhaowang
(Zhao)
Ji Man
姬滿
Muwang
穆王
976 eaa.–922 eaa.1 Zhou Muwang
(Mu)
Ji Yihu
姬繄扈
Gongwang
共王/龔王
922 eaa.–900 eaa.1 Zhou Gongwang
(Gong)
Ji Jian
姬囏
Yiwang
懿王
899 eaa.–892 eaa.1 Zhou Yiwang
(Yi)
Ji Pifang
姬辟方
Xiaowang
孝王
891 eaa.–886 eaa.1 Zhou Xiaowang
(Xiao)
Ji Xie
姬燮
Yiwang
夷王
885 eaa.–878 eaa.1 Zhou Yiwang
(Yi)
Ji Hu
姬胡
Liwang
厲王/剌王
877 eaa.–841 eaa.1 Zhou Liwang
(Li)
  Gonghe (sijaishallitsija)
共和
841 eaa.–828 eaa. Gonghe
Ji Jing
姬靜
Xuanwang
宣王
827 eaa.–782 eaa. Zhou Xuanwang
(Xuan)
Ji Gongsheng
姬宮湦
Youwang
幽王
781 eaa.–771 eaa. Zhou Youwang
(You)
Läntisen Zhoun loppu / Itäisen Zhoun alku
Ji Yijiu
姬宜臼
Pingwang
平王
770 eaa.–720 eaa. Zhou Pingwang
(Ping)
Ji Lin
姬林
Huanwang
桓王
719 eaa.–697 eaa. Zhou Huanwang
(Huan)
Ji Tuo
姬佗
Zhuangwang
莊王
696 eaa.–682 eaa. Zhou Zhuangwang
(Zhuang)
Ji Huqi
姬胡齊
Xiwang
釐王
681 eaa.–677 eaa. Zhou Xiwang
(Xi)
Ji Lang
姬閬
Huiwang
惠王
676 eaa.–652 eaa. Zhou Huiwang
(Hui)
Ji Zheng
姬鄭
Xiangwang
襄王
651 eaa.–619 eaa. Zhou Xiangwang
(Xiang)
Ji Renchen
姬壬臣
Qingwang
頃王
618 eaa.–613 eaa. Zhou Qingwang
(Qing)
Ji Ban
姬班
Kuangwang
匡王
612 eaa.–607 eaa. Zhou Kuangwang
(Kuang)
Ji Yu
姬瑜
Dingwang
定王
606 eaa.–586 eaa. Zhou Dingwang
(Ding)
Ji Yi
姬夷
Jianwang
簡王
585 eaa.–572 eaa. Zhou Jianwang
(Jian)
Ji Xiexin
姬泄心
Lingwang
靈王
571 eaa.–545 eaa. Zhou Lingwang
(Ling)
Ji Gui
姬貴
Jingwang
景王
544 eaa.–521 eaa. Zhou Jingwang
(Jing)
Ji Meng
姬猛
Daowang
悼王
520 eaa. Zhou Daowang
(Dao)
Ji Gai
姬丐
Jingwang
敬王
519 eaa.–476 eaa. Zhou Jingwang
(Jing)
Ji Ren
姬仁
Yuanwang
元王
475 eaa.–469 eaa. Zhou Yuanwang
(Yuan)
Ji Jie
姬介
Zhendingwang
貞定王
468 eaa.–442 eaa. Zhou Zhendingwang
(Zhending)
Ji Quji
姬去疾
Aiwang
哀王
441 eaa. Zhou Aiwang
(Ai)
Ji Shu
姬叔
Siwang
思王
441 eaa. Zhou Siwang
(Si)
Ji Wei
姬嵬
Kaowang
考王
440 eaa.–426 eaa. Zhou Kaowang
(Kao)
Ji Wu
姬午
Weiliewang
威烈王
425 eaa.–402 eaa. Zhou Weiliewang
(Weilie)
Ji Jiao
姬驕
Anwang
安王
401 eaa.–376 eaa. Zhou Anwang
(An)
Ji Xi
姬喜
Liewang
烈王
375 eaa.–369 eaa. Zhou Liewang
(Lie)
Ji Bian
姬扁
Xianwang
顯王
368 eaa.–321 eaa. Zhou Xianwang
(Xian)
Ji Ding
姬定
Shenjingwang
慎靚王
320 eaa.–315 eaa. Zhou Shenjingwang
(Shenjing)
Ji Yan
姬延
Nanwang
赧王
314 eaa.–256 eaa. Zhou Nanwang
(Nan)
1 Ensimmäinen tutkijoiden yleisesti hyväksymä täsmällinen vuosi Kiinan historiassa on 841 eaa., joka on Gonghen hallitusajan alku. Kaikki tätä vanhemmat vuosilukuajoitukset ovat epätäsmällisiä ja kiistanalaisia.lähde?

Lähteet

  1. Zhou dynasty Encyclopedia Britannica. Viitattu 5.5.2012. (englanniksi)
  2. Nosotro, Rit: The Zhou Dynasty HyperHistory. Arkistoitu 5.5.2012. Viitattu 5.5.2012. (englanniksi)
  3. Shang/Zhou dynasty ca. 1600–256 B.C. Asian Art Collection. Princeton University. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 5.5.2012. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    Edeltäjä:
    Shang-dynastia
    Kiinan dynastiat Seuraaja:
    Qin-dynastia
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.