Zez Confrey

Zez Confrey syntyi Thomas J. ja Margaret Brown Confreyn viisilapsisen perheen nuorimpana. Hänen ollessaan nelivuotias Zez osasi imitoida isoveljensä Jimin soittotuntia kuunneltuaan tämän opetteleman kappaleen. Zez sai myös aloittaa soittotunnit. Lukioaikoinaan hän johti omaa orkesteria.[1]

Confrey opiskeli Chicago Musical Collegessa Jesse Dunnin ja Frank Denhartin johdolla. Hän sai klassisen koulutuksen, joka tutustutti hänet ranskalaisiin impressionisteihin Claude Debussyyn ja Maurice Raveliin. Heidän musiikillaan oli suuri vaikutus Confreyn omaan tuotantoon.[1]

Hänen ensimmäisiä teoksiaan olivat laulu On the banks of dear old Illinois, one-step Over the top sekä rag-teos My Pet. Näistä viimeisin yhdisti impressionistisia harmonioita ragtime-pianomusiikin rytmiikkaan. Confreyn musiikki vaikutti ragtimeen koko 1920-luvun ajan.[1]

Opiskeluaikoinaan Zez hankki elantonsa Jim-veljen johtamassa orkesterissa. He avasivat Kaskaskia-nimisen hotellin 1915 ja soittivat myös pitkään Ottawassa Clifton-hotellissa. Zez tuli tunnetuksi imitoimalla epävireistä automaattipianoa omalla pianollaan täsmällisesti, josta tuli eräs orkesterin vetonauloista.[1]

Ensimmäisen maailmansodan alussa hän värväytyi laivastoon ja esiintyi viihdytyskiertueella nimeltä Leave It To Sailors. Eräässä numeroista Zez esiintyi myöhemmin Jack Benny -nimellä tunnetuksi tulleen viulistin kanssa.[1]

Sodan lopulla Confrey alkoi työskennellä QRS Piano Roll Companylle sovittajana. Hän sovitti 127 pianoteosta yhtiölle vuosina 1918–1924. Hänen menestyksensä säveltäjänä ja sovittajana johtivat levytyssopimuksiin ja hän levytti pianosooloja Brunswick-, Edison-, Emerson- ja Victor-yhtiöille. Hän myös esiintyi oman orkesterinsa kanssa vaudeville-näyttämöillä. Hän julkaisi myös oman pianokirjan vuonna 1922, joka oli myynnissä yli neljäkymmentä vuotta.[1]

Helmikuussa 1924 Confrey osallistui solistina ja sovittajana suuressa konsertissa Aeolian Hallissa New Yorkissa, otsakkeella Paul Whiteman and His Palais Royal Orchestra Will Offer An Experiment in Modern Music, Assisted by Zez Confrey and George Gershwin. Myöhemmin samana vuonna hän aloitti Ampico-yhtiöllä, jolle hän sovitti kolmen vuoden aikana 44 teosta.[1]

Populaarimusiikin suuntautuessa yhä enemmän jazzin suuntaan Confrey alkoi myös säveltää jazz-musiikkia. Sen ajan jazz-pianistit ottivat toisaalta vaikutteita Confreyn rag-teoksista, joiden juoksutuksia ja taukoja kaÿtettiin laajalti. Confrey jäi eläkkeelle toisen maailmansodan jälkeen. Hän kärsi loppuvuosinaan Parkinsonin taudista.[1]

• My Pet (1921)
• Kitten on the Keys (1921)
• You Tell 'em Ivories (1921)
• Poor Buttermilk (1921)
• Greenwich Witch (1921)
• Stumbling (1922)
• Coaxing the Piano (1922)
• Nickel in the Slot (1923)
• Dizzy Fingers (1923)
• Three Little Oddities (1923)
• African Suite (1924)
• Humorestless (1925)
• Jay Walk (1927)
• Jack in the Box (1927)
• Sparkling Waters (1928)
• Moods of a New Yorker (1932)
• Smart Alec (1933)
• Giddy Ditty (1935)
• Rhythm Venture (1935)
• Blue Tornado (1935)
• Meandering (1936)
• Wise Cracker Suite (1936)
• Amazonia (1945)
• Fourth Dimension (1959)

• Zez Confrey's Modern Course in Novelty Piano Playing, Jack Mills, 1922