Zeuksen temppeli (Olympia)

Zeuksen temppelin rauniot Olympian arkeologisella alueella.

Zeuksen temppeli (keskellä) Olympian pienoismallissa. British Museum.

Zeuksen temppeli rakennettiin klassisella kaudella vuosina 470–456 eaa., mikä oli Olympian huippukautta.[3] Kerrotaan, että Eliksen ja Pisan välillä oli ollut vuonna 470 eaa. sota, ja Eliksen kärsittyä tappion sen tuli rahoittaa uuden temppelin rakentaminen pyhäkköalueelle.[4] Ennen temppelin rakentamista myöhempi Heran temppeli, joka oli rakennettu jo noin vuonna 600 eaa., oli toiminut sekä Zeukselle että tämän puolisolle Heralle omistettuna temppelinä Olympiassa.[3][5]

Pausaniaan mukaan Zeuksen temppelin suunnitteli paikallinen arkkitehti Libon Elisläinen.[6] Temppelin valmistuttua spartalaiset lahjoittivat sen päätykolmioon kultaisen kilven ateenalaisista Tanagran taistelussa saavuttamansa voiton kunniaksi.[4] Temppelin valmistumisvuosi tiedetään kilven yhteyteen liitetystä piirtokirjoituksesta.[2]

Kuvanveistäjä Feidias valmisti temppeliin suuren Zeuksen kuvapatsaan. Se valmistui noin vuonna 435–430 eaa. Suurtyötä varten hänelle rakennettiin alueelle oma niin kutsuttu Feidiaan työpaja (ergasterion).[3] Temppeli sai ajan kuluessa mainetta kokonsa ja kauneutensa ansiosta. Myöhemmän antiikin aikana Zeuksen kuvapatsas luettiin yhdeksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä.[1][5]

Temppeliä kunnostettiin sen historian aikana usein, koska se kärsi vaurioita muun muassa maanjäristyksissä.[4] Vuoden 146 eaa. jälkeen roomalainen kenraali Mummius lahjoitti temppeliin 21 kultaista kilpeä Korintin tuhon kunniaksi.[7] Herulien hyökkäyksen uhatessa vuonna 267 jaa. temppelin ja Etelästoan ympärille rakennettiin muuri, mutta nämä eivät koskaan tulleet Olympiaan asti.[1][3]

Temppeli oli käytössä ainakin 300-luvun lopulle jaa., johon asti myös Olympian kisoja järjestettiin. Se poltettiin vuonna 426 jaa. keisari Theodosius II:n käskystä osana pyrkimystä kitkeä kreikkalainen pakanauskonto valtakunnasta. Lopullisesti pahoin vaurioitunut temppeli tuhoutui maanjäristyksissä vuosina 551 ja 552 koko muun Olympian alueen ohella.[2][8]

Temppelin arkeologiset kaivaukset alkoivat, kun ranskalaiset suorittivat Olympian alueella ensimmäisiä kaivauksia vuonna 1829.[2] Tuolloin osa temppelin koristeosista vietiin Ranskaan.[9]

Temppeli sijaitsi Olympian temenos-alueen eli Altiksen eteläisen osan keskellä ja se oli rakennettu kreikkalaisille temppeleille tyypillisesti itä-länsisuunnassa.[2][3] Temppeli oli peripteraalitemppeli ja edusti doorilaista tyyliä. Siinä oli 6 × 13 pylvästä eli yhteensä 34 pylvästä, ja sen kolmiportaisen jalustan eli stylobaatin koko oli noin 27,7 × 64,1 metriä. Pylväiden korkeus oli noin 10,4 metriä ja niiden halkaisija alapäässä noin 2,25 metriä.[1] Näin temppeli oli koko Peloponnesoksen suurin temppeli ja sitä pidettiin malliesimerkkinä doorilaisesta temppelistä.[3]

Temppelin pohjapiirros.

Temppeli oli rakennettu paikallisesta kalkkikivestä, jossa on paljon muun muassa simpukankuoria, ja se oli päällystetty valkoisella marmoria jäljittelevällä samoin kalkkikivestä tehdyllä stukkolla. Kattotiileissä ja muissa kattorakenteissa oli käytetty marmoria tyypillisen terrakotan sijaan. Marmori oli alun perin paroslaista ja myöhemmissä korjauksissa Pentelikon-vuoren marmoria. Temppelin naos eli cella avautui itään päin. Sen julkivisun puolella oli pronaos ja toisella puolella opisthodomos. Sekä pronaoksen että opisthodomoksen edessä oli kaksi pylvästä (distylos in antis). Idänpuoleiselle pääsisäänkäynnille nousi pitkä, kalteva luiska. Naoksessa oli kaksi seitsemän doorilaisen pylvään riviä, jotka jakoivat sen kolmeen laivaan.[1][5][3]

Suuri Zeuksen kuvapatsas oli asetettu naokseen suurikokoiselle jalustalle ja se oli erotettu muusta tilasta aitauksella. Temppelin lattia oli koristeltu alun perin mosaiikeilla ja myöhemmin se päällystettiin marmorilla.[3][4] Temppelin pronaoksen edessä oli suorakulmion muotoinen marmorein päällystetty alue, jossa Olympian kisojen voittajat seppelöitiin.[2]

Temppelistä on jäljellä lähinnä sen perustus sekä kaatuneita ja hajonneita pylväitä. Yksi pylväistä on kunnostettu ja pystytetty merkiksi temppelin mittasuhteista.

Zeuksen kulttikuva

Rekonstruktiopiirros Zeuksen kuvapatsaasta. Antoine Chrysostome Quatremère de Quincy, 1815.

Pääartikkeli: Zeuksen kuvapatsas Olympiassa

Feidiaan noin vuosina 435–430 eaa. veistämä Zeuksen kulttikuva esitti ylijumalaa istumassa valtaistuimella. Kuvapatsas oli valmistettu kullasta ja norsunluusta ja asetettu naoksen perälle. Suurikokoisen patsaan korkeus oli noin 12,4 metriä. Zeuksen vaate ja sandaalit olivat kultaisia, ja puku oli koristeltu eläimillä ja kukilla. Vaatteen peittämättömät osat oli tehty norsunluusta. Jumalan oikeassa kädessä oli samoin kullasta ja norsunluusta valmistettu siivekäs voitonjumalatar Nike ja vasemmassa kädessä valtikka, jonka päällä istui kotka. Sekä valtaistuin että patsaan jalusta oli koristeltu myyttisiä aiheita esittäneillä kuvilla, ja siinä esiintyi lukuisia jumalia, puolijumalia ja heeroksia. Valtaistuimen yläosassa oli kuvattu kolme khariittia ja kolme vuodenaikaa. Koristeluun oli käytetty myös eebenpuuta ja jalokiviä.[3][10]

Kuvapatsas oli niin korkea, että istuvanakin jumalan pää lähes osui naoksen kattoon, sillä välissä oli alle metrin verran tilaa. Zeus ei siis olisi mahtunut seisomaan sisällä temppelissä, minkä huomion monet esittivät jo antiikin aikana.[7]

Konstantinopolin perustamisen jälkeen patsas siirrettiin sinne, ja se tuhoutui todennäköisesti keisarillisen palatsin tulipalossa joko vuonna 464, 475 tai viimeistään Nika-kapinan yhteydessä vuonna 532.[7] Tämän vuoksi patsaasta ei ole säilynyt nykyaikaan mitään. Se tunnetaan siksi, että Pausanias esittää siitä yksityiskohtaisen kuvauksen ja se esiintyy usein kuva-aiheena elisläisissä rahoissa.[3]

Muu koristelu

Temppelin koristelu esitti erilaisia kreikkalaisen mytologian aiheita. Pylväiden päällä kummassakin päässä olivat päätykolmiot, joissa oli marmoriset veistosryhmät. Itäisen eli etupuolen koristelu kuvasi valmistautumista vaunuajoon Pelopsin ja Oinomaoksen välillä, ja asetelman keskellä oli Zeus. Oinomaos oli Zeuksen oikealla puolelle vaimonsa Steropen kanssa. Tämän jälkeen tulivat hevoset, joita oli neljä, sekä Oinomaoksen vaununajaja Myrtilos ja avustajat. Oikeassa kulmauksessa oli personifioitu Kladeos-joki. Zeuksen vasemmalla puolella olivat Pelops, Hippodameia sekä Pelopsin vaununajaja Sfairos (tai Killas), hevoset ja avustajat. Vasemmassa kulmassa oli personifioitu Alfeios-joki.[7][11]

Länsipään päätykolmiokoristelu. Olympian arkeologinen museo.

Läntisen eli takapuolen päätykolmion koristelu esitti kentauromakhiaa eli kentaurien ja lapiittien välistä taistelua Peirithooksen ja Deidameian häissä; tämän asetelman keskellä oli Apollon. Näiden lisäksi siinä esiintyvät mm. Eurytion, Kaineus ja Theseus. Aiheen valinta johtui mahdollisesti siitä, että Peirithoos oli Zeuksen poika ja Theseus puolestaan Pelopsin jälkeläisiä.[7][12]

Pausaniaan mukaan itäpään päätykolmion veistokset olisi tehnyt Paionios ja länsipään veistokset Alkamenes. Nykyisin kyseiset veistoskoristelut laitetaan kuitenkin Olympia-mestariksi kutsutun kuvanveistäjän nimiin.[13]

Temppelissä oli 12 metooppia, kuusi pronaoksen ja kuusi opisthodomoksen sisäänkäynnin yläpuolella. Ne esittivät Zeuksen pojan Herakleen 12 urotyötä. Temppelin koristelua pidetään malliesimerkkeinä persialaissotia seuranneen kauden ankaran yksinkertaisesta taiteesta. Katolla kummankin päätykolmion huipulla oli akroterion-koristeena kullattu Nikeä esittänyt Paionioksen veistämä patsas. Kulmien koristeena oli kultaiset tai kullatut kolmijalat.[3]

Temppelin säilyneet koristeosat, kuten päätykolmioryhmien osat, ovat esillä Olympian arkeologisessa museossa. Ranskalaisten alkuvaiheen kaivausten yhteydessä viemät metooppien osat ovat nykyisin Louvressa.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zeuksen temppeli Wikimedia Commonsissa