Zenit (rakettiperhe)

Zenit (ven. Зени́т, eli zeniitti) on Neuvostoliitossa kehitetty ja ukrainalaisen Južnoje-yhtiön suunnittelema ja Južmašin valmistama raskas kantoraketti.

Kehitysvaiheessa 1970- ja 1980-luvuilla Zenit toimi Energija-kantoraketin rakettimoottorin kehityksen koealustana, ja sen kaavailtiin korvaavan Sojuz-kantoraketin jopa miehitetyissä avaruuslennoissa.

Zenit-kantoraketin eri versioita laukaistaan Baikonurin avaruuskeskuksesta, ja laukaisija oli Sea Launch -yhtiö Tyyneltämereltä.

Kantoraketin ensimmäisen ja toisen vaiheen rakettimoottorit ovat venäläisiä. Zenit-3SL-kantoraketin ylin vaihe on venäläinen. Venäjä kaavaili korvaavansa osin ulkomaisen Zenit-kantoraketin ja muitakin kantoraketteja monitoimisella Angara-kantoraketilla. Angara on 2000-luvulla alkanut vaikuttaa hankkeelta, joka työllisti raketti-insinöörejä 1990-luvulla mutta ei tuota uutta kantorakettia. Baikonurista alettaneen huhtikuussa 2008 laukaista Zenit-2SLB-kantoraketteja kaupallisesti.

Sea Launchin operoimaa Zenit-3SL-kantorakettia on käytetty 25 kertaa, joista kaksi on epäonnistunut. Sen laukaisun hinta on halvimpia, ilmeisesti luokkaa 2 300–3 300 dollaria kilolta tai 35–50 miljoonaa dollaria kappaleelta.

Huhtikuussa 2014 Venäjän avaruusjärjestön johtaja Olog Ostapenko arveli Venäjän lopettavan Zenit-rakettien osien tuotannon - asia liittyi Ukrainan ja Venäjän federaation välisiin kiistoihin ja siihen, että vuoden 2013 alussa tapahtunut Sea Launchin Zenit-laukaisun epäonnistuminen johtui ukrainalaisista komponenteista.[1]

Variantit

Zenit 2

Zenit 2 oli ensimmäinen Zenit-raketti, joka tarkoitettiin kiertoradalle laukaisuun. Kaksivaiheisen raketin ensimmäisessä vaiheessa on RD-171 moottorit ja toisessa RD-120-moottorit. Sen ensimmäinen lento oli 1985-04-1313. huhtikuuta 1985, kaksi vuotta ennen ensimmäistä Energijan-laukaisua

Energija booster

Pääartikkeli: Energija

Zenitin ensimmäistä vaihetta käytettiin Energija-raketissa boosterina. Kaikkiaan neljä Zenitin ensimmäistä vaihetta kiinnitettiin pääraketin kylkeen samaan tapaan kuin NASAn avaruussukkulassa. Energija-raketilla tehtiin kaksi lentoa ennen ohjelman lakkauttamista.

Zenit-3SL

Zenit-3SL on kolmivaiheinen Sea Launch-yritykselle kehitetty kantoraketti, jota se käyttää laukaisuihin omalta Ocean Odyssey-laukaisualustalta Tyyneltämereltä. Sea Launchin käyttämät raketit kootaan Long Beachissä Kaliforniassa. Raketit kuljetetaan kelluvalla Ocean Odyssey -laukaisualustalla Tyynellemerelle päiväntasaajalle 154. läntiselle pituuspiirille, mistä ne laukaistaan Ocean Odysseyn päältä. Zenit-3SL:n 25. laukaisu tehtiin 2008-01-1515. tammikuuta 2008.[2]

Raketin kaksi ensimmäistä vaihetta ovat kaksivaiheinen Zenit-2S, joka on ukrainalaisten KB Južnojen ja PO Južmašin valmistama. Kolmantena vaiheena on Block DM-SL, joka on venäläisen Energija-yhtiön valmistama. Lisäksi siinä on Boeingin valmistama hyötykuormaa laukaisussa suojaavan nokkakartio.[3]

Zenit 2M ja 2SLB

Zenit 2M on uusi versio Zenit 2:sta. Siinä on päivitetty ohjausjärjestelmä ja modernisoidut moottorit.[4] Ensimmäinen Zenit 2M laukaistiin 2007-06-2929. kesäkuuta 2007 kyydissään venäläinen salainen sotilaallinen Cosmos-satelliitti.

Zenit-SLB on Land Launchin nimitys raketille.

Zenit 2M/Fregat

Zenit 2M/Fregat on 3-vaiheinen malli Zenit 2M-raketista jossa käytetään Fregat-ylävaihetta viemään hyötykuorma korkeammille kiertoradoille Sojuzin tapaan.

Zenit 3M ja 3SLB

Zenit-3M on Zenit-2M, jossa ylävaiheena on Zenit-3SL:ssä käytettävä Block-DM. Sen ensimmäinen laukaisu on tarkoitus tapahtua 2008-04-2424. huhtikuuta 2008. Land Launch markkinoi rakettia nimellä Zenit 3SLB.

Katso myös

Lähteet

  1. http://www.space-travel.com/reports/No_Plans_to_Produce_Zenit_Rocket_in_Russia_999.html No Plans to Produce Zenit Rocket in Russia, SpaceDaily.com, 29.4.2014
  2. Sea Launch: the Twenty-Fifth Launch of Zenit-3SL 21.1.2008. Yuzhnoye.
  3. Sea Launch Receives Zenit-3SL Hardware for Next Launches Sea Launch. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 22.4.2008.
  4. Ukrainian Zenit rocket makes its return to flight Spaceflight Now.

Aiheesta muualla

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.