Yukikaze
Yukikaze (jap. 雪風, yukikaze) oli keisarillisen Japanin laivaston Kagerō-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa. Sodan päätyttyä alus siirrettiin Kiinan laivastolle.
| Yukikaze / 雪風 | |
|---|---|
 Yukikaze |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Sasebon laivastoarsenaali |
| Kölinlasku | 2. elokuuta 1938 |
| Laskettu vesille | 24. maaliskuuta 1939 |
| Palveluskäyttöön | 20. tammikuuta 1940 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1966 |
| Loppuvaihe | romutettu 1970 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
2 065 t (standardi) 2 529 t (kuormattu) |
| Pituus |
118,5 m (kokonaispituus) 116,2 m (vesiraja) |
| Leveys | 10,8 m |
| Syväys | 3,76 m |
| Koneteho | 52 000 hv |
| Nopeus | 35 kn |
| Miehistöä | 240 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
6 × 127 mm/50 type 3 kaksiputkisissa tyypin C torneissa 28 × 25 mm ilmatorjuntatykkiä 4 × 13 mm ilmatorjuntatykkiä 8 × 24″ torpedoputkea 36 syvyyspommia |
Yukikaze oli luokkansa ainut alus, joka selvisi toisesta maailmansodasta ja se ansaitsi lisänimen ”taiottu laiva” (jap. 奇跡の駆逐艦, kiseki no kuchikukan). Todennäköisyys, jolla japanilainen hävittäjä upposi sodassa oli suuri johtuen suuresta tarpeesta suojata ja huoltaa hajallaan olevia saaria.
Valmistus
- Pääartikkeli: Kagerō-luokka
Alus tilattiin Sasebon laivastoarsenaalilta, missä köli laskettiin 2. elokuuta 1938. Se laskettiin vesille 24. maaliskuuta 1939 ja otettiin palvelukseen 20. tammikuuta 1940.[1]
Palvelus
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin Japanin 2. laivaston 2. hävittäjälaivueen 16. hävittäjäviirikköön päällikkönään Tobita Kenjiro. Se oli viirikön komentajan Shibuya Shiron komentoalus. Alus lähti 26. marraskuuta laivueen mukana Terashimansalmen kautta Palaulle, jonne saavuttiin 1. joulukuuta. Se suojasi 6. joulukuuta Palaulta Etelä-Filippiinien hyökkäysosastossa lentotukialus Ryūjōa, jonka koneiden piti iskeä Davaolle.[2]
Tämän jälkeen alus suojasi useita maihinnousuja muun muassa Hollannin Itä-Intiaa vallattaessa, kuten 12. joulukuuta Legaspissa, 24. joulukuuta Lamoninlahdella, 11. tammikuuta 1942 Menadossa, 24. tammikuuta Kendarissa, 31. tammikuuta Ambonissa, 20. helmikuuta Timorissa ja lopulta 27. tammikuuta Jaavan itäosiin tehtyä maihinnousua, jonka aikana se osallistui Jaavanmeren taisteluun 27.–28. helmikuuta. Maaliskuussa alus torjui sukellusveneitä Jaavanmerellä, kunnes se 29. maaliskuuta alkaen suojasi Ambonista läntiseen Uuteen-Guineaan lähetetty maihinnoususaattueita. Se tuki Sorongin, Manokwarin ja Sarmin valtausta, joista vapauduttuaan alus siirtyi Davaoon. Se ajoi operaatioiden aikana koralliriutalle, jolloin potkuri vaurioitui. Alus lähti 26. huhtikuuta Davaosta telakalle Kureen, jonne se saapui 2. toukokuuta.[2]
Alus palautettiin palvelukseen ja lähti 21. toukokuuta Kuresta laivueensa mukana Saipanille, jonne laivue saapui 25. toukokuuta. Se osallistui 3.–6. kesäkuuta Midwayn, Santa Cruzin, Leytenlahden sekä Filippiinienmeren taisteluihin, sekä pitkäkestoiseen joukkojen kuljetus- ja huolto-operaatioon ja laivastotaisteluihin Guadalcanalin taistelun aikana. Taisteluiden välillä Yukikaze osallistui suojausoperaatioihin ja vietti viimeiset kuukautensa vartioiden Japanin satamia. Sodan jälkeen alus kuljetti kotiutettavia japanilaisia sotilaita, yhteensä hieman yli 3 000 miestä.[2]
Kiinan laivastossa
Yukikaze luovutettiin 6. heinäkuuta 1947 Kiinalle osana sotakorvauksia. Alus nimettiin Tang Yaniksi (丹陽). Pian tämän jälkeen siitä tuli Kiinan kansantasavallan laivaston lippulaiva. Alus siirrettiin 1966 reserviin. Alkuperäinen japanilainen miehistö yritti saada aluksen museolaivaksi Japaniin, mutta taifuuni vaurioitti laivaa sen ollessa satamassa, jolloin luovuttaminen muuttui mahdottomaksi. Lopulta se romutettiin 1970-luvulla.
Museo
Aluksen alkuperäistä aseistusta ja esineistöä on nähtävissä Koudashiman saarella sijainneessa entisessä keisarillisen Japanin laivaston koulutustukikohdassa, joka on muutettu museoksi.
Lähteet
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
- Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941–1945). Annapolis, Maryland: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5. (englanniksi)
Viitteet
- Whitley 1988 s. 200
- IJN Yukikaze: Tabular Record of Movement CombinedFleet.com. Viitattu 31.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- CombinedFleet.com: Kagerō-luokan hävittäjät (englanniksi)