Yrtti
Yrtit ovat aromaattisten kasvien osia, joita käytetään tuoreina tai kuivattuina esimerkiksi mausteeksi, juomien aineksena, rohdoksena tai kosmeettisissa valmisteissa. Käytettäviä kasvinosia ovat etenkin lehdet tai latvaversot ja nuput mutta myös kukat, siemenet, marjat, juuret tai koko kasvi.[1][2]
Lääkinnälliset vaikutukset
Yrttien käyttöä hoitona kutsutaan fytoterapiaksi. Kasvit valmistavat puolustautumiseen tarkoitettuja aineita. Nämä aineet vaikuttavat usein ihmiseen lääkitsevästi. Ennen vanhaan yrttejä käytettiin myös eläimiin. Esimerkiksi kanervaa käytettiin myös vararehuna karjalle. Monien lääkkeiden vaikuttavat aineet ovat eristetty kasveista, myös monet synteettisesti valmistetut lääkeaineet jäljittelevät kasvien vaikuttavia aineita. Kosmetiikassa hyödynnetään paljon kasvien vaikuttavia aineita.
Ensimmäinen suomalainen, joka on kirjoittanut yrttien lääkinnällisistä vaikutuksista, oli Elias Lönnrot teoksessaan Flora Fennica – Suomen Kasvisto (1860).[3]
Muut vaikutukset
Kaikkien kasvien vaikuttavat aineet eivät ole hyödyksi ihmisille. Vakavimpia seurauksia ovat myrkytys- ja huumaustilat. Tosin monet myrkylliset kasvit ovat tehokkaita lääkintäkasveja. Tästä syystä joidenkin kasvien yliannostusta kannattaa välttää.
Vaikuttavat aineet
- Alkaloidit
- Glykosidit
- Haihtuvat öljyt
- Karvasaineet
- Parkkiaineet
- Orgaaniset hapot
- lima aineet
- Rasvat
- Vahat
- Hartsit
- Palsamit
- Kasvihormonit
- Vitamiinit
Käyttö
Sisäisesti käytettävät ja ravinnoksi tarkoitetut yrtit täytyy pitää erillään vain ulkoisesti käytettävistä yrteistä, sillä jotkut niistä saattavat olla myrkyllisiä. On hyvä opetella yrttien vaikutukset tarkkaan ennen niiden kotikäyttöä. Sisäisesti yrttejä voidaan käyttää mausteena ruokiin ja teenä. Ulkoisesti yrttejä käytetään voiteissa, öljyissä, hauteissa ja pesuaineissa. Hajusteina käytetään erityisesti joistain kasveista saatavia eteerisiä eli haihtuvia öljyjä. Monissa kasveissa on myös kankaiden ja lankojen värjäykseen sopivia väriaineita.
Käsittely
- Kuivaaminen on yleisin yrttien käsittelytapa. Kasvit kuivataan pidemmän säilytysajan takaamiseksi.
- Fermentointi eli hiostaminen tuo esiin kasvien aromeja ja hajottaa parkkiaineita
- Pakastaminen sopii syötäväksi tarkoitetuille kasveille. Kaikkia kasveja ei kannata pakastaa, koska ne menettävät tehoaan.
- Höyrytislaus on menetelmä, jolla erotetaan eteerinen öljy kasvista.
Muutamia yrtteinä käytettyjä kasveja
Katso myös
Lähteet
Viitteet
- Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 342. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
- Mitä yrtit ovat? Yrttitarha.fi. Viitattu 4.8.2014.
- Juha-Pekka Saminen Luonnosta Sinulle -nettilehti
Kirjallisuutta
- Borgen, Annemarta: Minun yrttini: Kirja yrteistä, yrttiruuista ja muustakin. (Urtehagen på Knatten, 1973.) Suomentaneet Sinikka Kurikka ja Ulla-Liisa Kyllijoki. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15827-9.
- Knorring, Mirja von: Yrttien tuoksua. Helsinki: Teos, 2006. ISBN 951-851-067-9.
- Lehtonen, Ulla: Ullan luonnonyrtit: Luonnon hyötykasvien keruu- ja käyttöopas. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28974-4.
- Moisio, Simo, Mäkinen, Yrjö, Tuominen, Marja, Vauras, Jukka: Luonnonyrttiopas. Helsinki: Opetushallitus, 2006. ISBN 952-13-2706-5.
- Piippo, Sinikka: Luonnonyrtit: Villivihannekset ja marjat. Lähde luontoon. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-28942-6.
- Piippo, Sinikka & Salo, Ulla: Mielen ja rakkauden kasvit. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-28943-4.
- Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki: Kasvilääkintä ja luontaishoidot. Toimittanut Mattias Tolvanen. Helsinki: WSOY, 1997 (8. painos 2004). ISBN 951-0-20985-6.
- Lumme, Sonja: Satoa saunan takaa: Kasvata itse parhaat yrtit ja vihannekset. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 951-31-6564-7.