Yrjö Vuorjoki

Yrjö Johannes Vuorjoki (sukunimi vuoteen 1929 Wegelius; 9. elokuuta 1899 Kempele – 20. heinäkuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen filosofian maisteri ja järjestövaikuttaja joka toimi muun muassa Akateemisen Karjalaseuran puheenjohtajana.

Henkilöhistoria

Vuorjoen vanhemmat olivat lääninrovasti Uno Wegelius ja Agnes Betty Gustava Wichmann. Hän pääsi ylioppilaaksi 1917 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1923. Vuorjoki väitteli tohtoriksi 1959, väitöskirjan nimi oli Akateemisen koulutuksen työmarkkinallinen tarkoituksenmukaisuus.

Vuorjoki toimi Tornionlaakson valistusliiton sihteerinä 1924–1927 ja Peräpohjolan kansanopiston ja kotitalouskoulun johtajana 1927–1930. Hän oli Suomen Heimo-lehden päätoimittaja 1929–1937, Suomalaisuuden liiton pääsihteeri 1930–1932, Akateemisen Karjalaseuran puheenjohtaja 1932–1933 sekä Kansalaisvastuun sihteeri 1932–1937. Vuorjoki toimi vuodesta 1937 Helsingin kaupungin työnvälitystoimiston henkisen työnosaston johtajana. Talvisodan aikana hän toimi Maan Turva yhdistyksen valmisteluosaston puheenjohtajana. Jatkosodan aikana hän toimi Itä-Karjalan sotilashallintoesikunnan valistusosaston päällikkönä 1943–1944.

Vuorjoki oli myös Ylioppilaslehden päätoimittaja 1924, Peräpohjolan nuorisoseurojen keskusseuran puheenjohtaja 1928–1929, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja 1931–1932, Pohjois-Pohjalaisen osakunnan kuraattori 1932–1934 ja Pohjalaisen mieskuoron johtaja 1931–1934.

Vuorjoki oli naimisissa vuodesta 1931 Elsa Vuorjoen, o.s. Huttunen, kanssa. Lääketieteen lisensiaatti Arto Juhani Vuorjoki (1932–2004) oli heidän poikansa.[1][2]

Teoksia
  • Heimotyön saavutuksista Suomessa : esitelmä 4 suomalais-ugrilaisen kulttuurikongressin heimopiirin kokouksessa 16. 6. 31. Suomalaisuuden liitto, Helsinki 1931
  • Heimotyöstä Suomessa, ilmestyi teoksessa Suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi. Suomalaisuuden liitto, Helsinki 1932
  • Pohjois-Pohjalaisten laulukirja ; toim. Yrjö Vuorjoki. Pohjois-Pohjalainen osakunta, Jyväskylä 1934
  • Jussi Turunen 5.6.1903-29.6.1936. Eripainos Suomen Heimo-lehdessä 31.7.1936 julkaistu muistokirjoitus, kirj. Eino Leskinen ja Yrjö Vuorjoki. Helsinki 1936
  • Suur-Suomen runoja ; toim. Antero Manninen ja Yrjö Vuorjoki ; julkaissut Akateeminen Karjala-Seura. Otava 1941
  • Itäkarjalaiset ja me ; tekijät Yrjö Vuorjoki, Reino Ala-Kulju ja Sakari Vapaasalo. Itä-Karj. SE:n valist. Os:n julkaisuja 1. Joensuu 1942
  • Piirteitä bolshevistisestä kasvatuksesta. Suomen Aseveljien liitto, Helsinki 1943
  • Suomen agronomikunnan vaiheita 1897-1947 ; kirj. Yrjö Vuorjoki ja Eero Maamies. Agronomien yhdistyksen julkaisu 45. Agronomien yhdistys, Helsinki 1947
  • Akateemisen koulutuksen työmarkkinallinen tarkoituksenmukaisuus, väitöskirja. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 7. Porvoo 1959
  • Helsingin kaupungin työnvälitystoimisto 1903-1960 : työnvälityksen teoriaa ja käytäntöä ; koonnut Yrjö Vuorjoki. Helsingin kaupungin julkaisuja 15. Helsinki 1962
  • Työnvälityksen tavoitteet ja kehitys. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, Työvoimaosasto, Työnvälitysasiain toimisto, Helsinki 1969

Lähteet

Viitteet
  1. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 769. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. Arto Vuorjoki (HS 23.3.2004)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.