Yrjö Vilhelm
Yrjö Vilhelm (saks. Georg Wilhelm, 3. marraskuuta 1595 Berliini – 1. joulukuuta 1640 Königsberg) oli Hohenzollern-sukuinen Brandenburgin vaaliruhtinas ja Preussin herttua vuosina 1619–1640. Hän oli kalvinisti, mutta koetti pysyä ensin kolmikymmenvuotisen sodan ulkopuolella. Siitä huolimatta koko hänen hallintokauttaan leimasi sotivien osapuolten aiheuttama hävitys Brandenburgissa.
Vaikka Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf oli Yrjön lanko (naituaan Yrjön sisaren Maria Eleonooran 1620), hän hyökkäsi Brandenburgiin 1631 ja painosti vastentahtoisen vaaliruhtinaan ruotsalaisten puolelle. Maa jaettiin kymmeneen osaan, joista jokaisen tuli maksaa "liittolaisille" 30 000 taaleria kuukausittain. Ruotsalaisten hävittyä Nördlingenin taistelun vuonna 1634 Yrjö koetti vetäytyä sodasta solmimalla keisarin kanssa rauhan. Tämän epäonnistuttua hän jätti Brandenburgin hallitsemisen neuvonantajilleen ja vetäytyi 1637 Königsbergiin, jossa vietti elämänsä viimeiset vuodet. Ruotsalaiset miehittivät Brandenburgia vuoteen 1641 asti käyttäen maan taloutta sodan rahoitukseen.
Yrjö Vilhelmin jälkeen Brandenburgin vaaliruhtinaaksi tuli hänen poikansa, Fredrik Vilhelm, joka tunnettiin suurena vaaliruhtinaana.
 |
Edeltäjä: Juhana Sigismund |
Brandenburgin vaaliruhtinas 1619–1640 |
Seuraaja: Fredrik Vilhelm |
 |
Edeltäjä: Juhana Sigismund |
Preussin herttua 1619–1640 |
Seuraaja: Fredrik Vilhelm |
Lähteet
- Childs, John: Warfare in the Seventeenth Century. Lontoo: Cassell, 2001. ISBN 0-304-36373-1.