Yrjö Tikka

Yrjö Aleksanteri Tikka (25. elokuuta 1898 Viipuri – 3. elokuuta 1973 Helsinki) oli Suomen Puolustusvoimien upseeri ja eversti.

Tikan vanhemmat olivat Paavo Tikka ja hänen puolisonsa Maria o.s. Himanen. Tikka kävi Viipurin upseerikokelaskurssin vuonna 1918, Kadettikoulun 1924–1925 sekä Sotakorkeakoulun 1933–1935 (ye-upseeri 1938). Talvisodassa hän palveli Kannaksen armeijan esikunnassa, jatkosodassa aluksi Karjalan armeijan sekä Aunuksen ryhmän esikunnassa. JR 8:aa hän komensi vuosina 1942–1944. Hän johti Rovaniemen sotilaspiiriä 1944–1946 ja Porin sotilaspiiriä 1946–1948. Hän oli 3. divisioonan esikuntapäällikkö vuodet 1948–1949. Tikka komensi JR 7:ää 1949–1951. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1951. Tämän jälkeen hän työskenteli Töölön yhteislyseossa 1953–1963 voimistelun ja terveysopin tuntiopettajana.

Tikan puoliso oli Martta Kirsti Inkeri Wennström ja heille syntyi kolme lasta[1], joista Olli Tikka (1923–2012) oli eversti ja Juha Tikka (1929–2001) oli kontra-amiraali.

Tikka ylennettiin vänrikiksi 1919, luutnantiksi 1922, kapteeniksi 1926, majuriksi 1935, everstiluutnantiksi 1940 ja everstiksi 21. joulukuuta 1943.