Yrjö Somersalmi
Yrjö Johannes Somersalmi (ent. Sundell, 19. heinäkuuta 1885 Helsinki – 19. huhtikuuta 1929 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja ja näyttelijä. Hän työskenteli Suomalaisessa Oopperassa vuodesta 1913 kuolemaansa asti. Äänialaltaan hän oli bassobaritoni.[1]
Elämä ja ura
Yrjö Somersalmen vanhemmat olivat puuseppä Johan Adolf Somersalmi ja Amanda Fransiska Kourlaa. Perheeseen kuului myös Yrjöä kolme vuotta nuorempi veli, Urho Somersalmi. Vuonna 1902 perheeseen syntyi iltatähti, Aune Somersalmi. Kaikki kolme lasta tekivät uran esiintyvinä taiteilijoina.
” | ”Oppilaat ovat suurimmalta osalta helsinkiläisiä ja kaikki naisia, paitsi yksi herra. Koulusivistystä heillä ei ole muilla paitsi mainitulla herralla - nimeltään Sundell - enempää kuin mitä kansakoulussa ovat saaneet. Hra Sundell on käynyt 5 luokkaa Helsingin suomal. realilyseota ja on niin hyvin tietoihin kuin taipumuksiin katsoen minusta etevin oppilaista, m.m. hänellä on hyvä bassoääni.” | ” |
– Maisteri V. Tarkiainen kehuu Somersalmea kirjeessään Eliel Aspelinille vuonna 1905[2] |
Ennen näyttelijän uraansa Yrjö Somersalmi toimi maanmittausoppilaana ja harjoittelijana rautatiellä. Hän suoritti Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulun ja opiskeli laulua Abraham Ojanperän, Alexandra Ahngerin ja Hermann Guran opastuksella. Somersalmi oli näyttelijänä Kansallisteatterissa 1906–1913.[1] Hän sai esitettäväkseen vain pieniä rooleja ja oli muutoinkin tyytymätön teatteriin. Niinpä hän irtisanoi välikirjansa ja siirtyi laulajaksi Suomalaiseen Oopperaan. Siellä hän työskenteli varhaiseen kuolemaansa asti.[3]
Somersalmi levytti kaikkiaan 24 musiikkikappaletta vuosina 1909–1911. Niitä olivat muun muassa Oskar Merikannon Ilta tuntereilla, Itkevä huilu ja Merellä. Hän levytti myös useita kansanlauluja, kuten Pilvet on taivahalla, Poijat ne kulkoo ja Tukkilaisten laulu Kemijärveltä. Vuonna 1910 Somersalmi levytti yhdessä tulevan kälynsä Aili Rosvallin kanssa laulun Pilven veikko.
Näyttämötehtäviä
Yrjö Somersalmen oopperatehtäviä olivat muun muassa Kullervon nimiosa, Köysti (Pohjalaisia), Basilio (Sevillan parturi), Mefisto (Faust) ja Scarpia (Tosca).[1] Kansallisteatterissa hän näytteli sivuosia muun muassa kappaleissa Hevospaimen ja Eerik XIV.[4]
Elokuvaura
Somersalmi oli yksi mykkäkauden tunnetuimmista suomalaisista näyttelijöistä. Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa oli Myrskyluodon kalastajan (1924) Toivo Ström. Hänet nähtiin kaikkiaan viidessä elokuvassa, kuten Pohjalaisissa (1925), jossa hänen roolinaan oli Karjanmaan Köysti. Somersalmen viimeiseksi rooliksi jäi santarmipäällikkö elokuvassa Muurmanin pakolaiset (1927).
Filmografia
- Myrskyluodon kalastaja (1924)
- Suvinen satu (1925)
- Pohjalaisia (1925)
- Murtovarkaus (1926)
- Muurmanin pakolaiset (1927)
Lähteet
- Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, Kustannusliike Opas, Viipuri 1930
- Koskimies, Rafael: Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, Kustannusosakeyhtiö Otava 1953
Viitteet
- Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, sivu 299
- Koskimies, Rafael: Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, sivu 106
- Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, sivu 298
- Suomen Kansallisteatteri 1902/1917, sivut 131 ja 284
Aiheesta muualla
- Yrjö Somersalmi Elonetissä.
- Äänitearkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
- Meteli.net