Yrjö Karppanen
Yrjö Heikki Karppanen (ven. Юрий Генрихович Карпанен, Juri Genrihovitš Karpanen; 14. kesäkuuta 1896 Helsinki[1] – 27. marraskuuta 1937 Leningrad[2]) oli Neuvostoliitossa vaikuttanut suomalainen toimittaja.
Karppanen syntyi kauppiaan perheeseen. Hän kävi seitsemän luokkaa lyseota, työskenteli piirtäjänä ja sai vuonna 1917 paikan Helsingin miliisistä.[3] Suomen sisällissodan aikana hän työskenteli toimittajana Turussa ilmestyneessä Sosialisti-lehdessä. Sisällissodan jälkeen Karppanen vangittiin Porvoossa, mutta hän pääsi pakenemaan vankileiriltä Ruotsiin. Vuonna 1920 Karppanen pyrki Suomen kautta Venäjälle, mutta hänet vangittiin Karjalankannaksella. Yleisen armahduksen jälkeen Karppanen palasi Ruotsiin, jossa hän toimi Suomen punaisen kaartin Ruotsin pataljoonan adjundanttina salanimellä Korpela.[4] Kesällä 1919 Karppanen laati suunnitelman Pohjois-Suomessa totetettavasta vallankumouksesta, joka tehtäisiin punaisen kaartin Ruotsin pataljoonan tukemana.[5]
Karppanen karkotettiin Ruotsista vuonna 1921[6]. Siirryttyään Neuvostoliittoon hän työskenteli Soihtu ja Kipinä -lehtien toimittajana [7] ja myöhemmin NKP(b):n Leningradin aluekomitean ohjaajana. Karppanen pidätettiin lokakuussa 1937 ja tuomittiin kuolemaan[2] vakoojana[8].
Lähteet
- Kommunistinen salaliitto Ruotsissa. Helsingin Sanomat, 23.7.1921, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- Karpanen Juri Genrihovitš Bessmertnyi barak. Viitattu 6.10.2021.
- Ruotsin suuri maankavallusjuttu. Turun Sanomat, 31.7.1921, s. 4. Artikkelin verkkoversio.
- Tigerstedt, Örnulf: Vastavakoilu iskee, s. 43. Helsinki: Otava, 1943.
- Aatsinki, Ulla: Tukkiliikkeestä kommunismiin : Lapin työväenliikkeen radikalisoituminen ennen ja jälkeen 1918, s. 252. Tampere: Tampere University Press, 2009. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomalaisten kommunistien juttu Ruotsissa. Uusi Aura, 1.10.1921, s. 3. Artikkelin verkkoversio.
- Kruhse, Pauli: Kustannusosuuskunta Kirjan sivistyspyrkimykset Neuvosto-Karjalassa Tiellä sananvapauteen. Viitattu 6.10.2021.
- Aro Andrei Ivanovitš Vozvraštšonnyje imena. Viitattu 6.10.2021.