Yrjö Hassi

Hassin vanhemmat olivat maanviljelijä Emil Hassi, aiemmin Granberg, ja postinhoitaja Hilja Maria (Maija) Norrgård ja puoliso vuodesta 1948 Rauni Vainio. Professorit, rehtorit Osmo Hassi ja Antti Hassi olivat hänen veljiään. Hassi opiskeli Jämsän yhteiskoulussa vuodesta 1933, mutta sota keskeytti koulunkäynnin. Ylioppilaaksi hänet julistettiin poikkeussäännöksin vuonna 1942. Hassi osallistui sekä jatkosotaan että Lapin sotaan. Metsänhoitajaksi Hassi valmistui vuonna 1948 ja toimi sitten Metsähallituksen ylimääräisenä metsäarvostelija. Vuonna 1950 hän siirtyi Thomén Metsätoimiston palvelukseen, vuonna 1951 Keski-Suomen metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtajaksi ja vuonna 1954 MTK:n metsävaltuuskunnan metsävaliokunnan sihteeriksi.[1][2]

Hassista tuli MTK:n metsäosaston päällikkö vuonna 1960. MTK:n ohella hän vaikutti laajemmin metsäalaan kotimaassa ja ulkomailla asiantuntija- ja järjestötyönsä myötä. Hän oli muun muassa Euroopan maatalousliiton metsäkomission varapuheenjohtaja 1961–1973. MTK:sta Hassi siirtyi vuonna 1973 Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton metsäosaston johtajaksi ja samalla metsäteollisuuden useiden yhteisöjen ja järjestöjen puheenjohtajaksi. Vuonna 1976 metsäneuvoksen arvonimen saanut Hassi provovoitiin myös Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vuonna 1984. Eläkkeelle tehtävistään hän jäi vuonna 1987. Hassi oli sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.[1][2][3]

• Näkökohtia polttohakkeen järjestämisestä metsänhoitoyhdistyksiä apuna käyttäen, 1960