Yhtiömuoto

Yhtiömuoto tai yritysmuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan taloudellista toimintaa. Tässä artikkelissa käsitellään yhtiö- ja yritysmuotoja sekä niihin läheisesti liittyviä verotuskäsitteitä. Yhtiömuoto käy tavallisesti ilmi yhtiön (yrityksen) toiminimestä.

Yhtiö ja yritys

Yritystoimintaa voi harjoittaa yhtiönä, muuna yhteisönä tai luonnollisena henkilönä. Yritystoiminnan harjoittamiseksi yrittäjä tai yrittäjät perustavat usein yhtiön, jonka nimissä yritystoimintaa harjoitetaan. Yritystoimintaa voi harjoittaa myös yksityishenkilönä eli "toiminimiyrittäjänä" ilman erillistä yhtiötä.

Yhtiö ei välttämättä harjoita yritystoimintaa. Tietyt yhtiömuodot (kuten asunto-osakeyhtiö) on tarkoitettu erityisesti rakennusten hallintaa varten.

Yhtiö- tai yritysmuodon valintaan vaikuttavat mm. osallistujat, päätöksentekojärjestelmä ja -vapaus, riski, verotus, joustavuus, voitonjako ja sukupolvenvaihdosmahdollisuudet.[1]

Yhtiömuodot Suomessa

Suomessa yhtiöiden tulee rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin.

Yleiset yhtiömuodot

Yleisiä yhtiömuotoja Suomessa ovat:

  • yksityinen osakeyhtiö
  • julkinen osakeyhtiö

Henkilöyhtiöksi kutsutaan yhtiötä, jossa ainakin yksi omistajista vastaa yhtiön mahdollisista veloista omalla omaisuudellaan[2]. Henkilöyhtiömuotoja ovat kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö. Henkilöyhtiön vastakohta on pääomayhtiö (kuten osakeyhtiö).

Erityiset yhtiömuodot

Erityisiä (erityislaeilla säänneltyjä) yhtiö- ja yritysmuotoja Suomessa ovat muun muassa:

Muut yritystoimintaa harjoittavat yhteisöt

Myös sellaiset yhteisöt kuin taloudellinen yhdistys, aatteellinen yhdistys, hypoteekkiyhdistys ja säätiö saattavat harjoittaa yritystoimintaa.

Seuraavienkin yhteisöjen toiminnan tarkoitus on taloudellinen: asumisoikeusyhdistys ja sijoitusrahasto, aiemmin myös lainajyvästö ja siemenrahasto.

Työyhteenliittymä

Työyhteenliittymä on väliaikainen, projektin suorittamista varten muodostettu kahden tai useamman toimijan yhteenliittymä, joka ei ole erillinen yritys. Työyhteenliittymiä käytetään erityisesti rakennusalan projekteissa.[3]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja ja maatalousyrittäjä

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ns. "toiminimiyrittäjä" ei ole yhtiö, vaan luonnollinen henkilö eli ihminen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi halutessaan käyttää erityistä toiminimeä. Tällöinkään kyseessä ei ole yhtiö. Toiminimi ei siis ole yhtiömuoto.

Maatalousyrittäjä on luonnollinen henkilö, joka harjoittaa maataloutta, kalastusta tai poronhoitoa. Maatalousyrittäjä voi toimia tavanomaisen yhtiön kautta tai ilman yhtiötä.[4]

Yhtiömuotoihin liittyviä verotuskäsitteitä

Verotuksessa käytetään myös käsitteitä yhteisö, yhtymä sekä yhteisetuus. Ne eivät itse ole yhtiömuotoja, mutta ne liittyvät yhtiömuotoihin.

Yhteisö-käsite kattaa verotuksessa useimmat yhtiömuodot sekä mm. yhdistykset, kunnat, seurakunnat ja valtion.

Yhtymä on verotuksessa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön yhteenliittymä. Verotuksessa yhtymän tulot lasketaan ja jaetaan yhtymän osakkaille.[5] Yhtymiä ovat elinkeinoyhtymä, verotusyhtymä sekä ulkomainen yhtymä ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä.[6]

  • Elinkeinoyhtymiä ovat mm. avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja laivanisännistöyhtiö.[7]
  • Verotusyhtymiä ovat kiinteistöyhtymä, maatalousyhtymä ja metsäyhtymä. Verotusyhtymät eivät ole oikeussubjekteja.[8] Esimerkiksi kiinteistöyhtymä muodostuu tietyissä tilanteissa, kun kaksi tai useampi henkilö omistavat yhdessä kiinteistön.[9]
  • Verotuksen ulkopuolella tarkoittaa yhtymä kuitenkin tietynlaista yhtiöryhmää.

Yhteisetuuksia ovat verotuksessa yhteismetsä, tiekunta ja osakaskunta (kalastuskunta ja jakokunta) sekä muut niihin verrattavat yhteenliittymät. Niitä verotetaan itsenäisinä verovelvollisina.[10][11]

Yhtiömuotoja ulkomailla

Muualla yleinen, mutta Suomesta puuttuva yhtiömuoto on rajavastuuyhtiö.

Venäläisiä yhtiömuotoja ovat mm. OAO, ZAO, OOO (rajavastuuyhtiö), unitaarinen yritys, suljetun tyypin osakeyhtiö sekä avoimen tyypin osakeyhtiö.

Katso myös

Lähteet
  1. Taloustiedon taloussanasto. Taloustieto r.y. 1987
  2. Agenda, Lukion taloustieto, Tammi 2004, s. 150
  3. Koila, Turo: Työyhteenliittymät kirjanpidossa ja verotuksessa Tilisanomat. 16.8.2011. Viitattu 26.10.2021.
  4. Maatalousyrittäjän eläkelaki (22.12.2006/1280) 1:3–5
  5. Verohallinto: Yhtymä (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Verohallinto: Ulkomainen yhtymä ja eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä
  7. Tuloverolaki 2:4
  8. Verohallinto: Verotusyhtymä (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Taloustaito 2/2014: Kiinteistöyhtymä antaa yhtymäselvityksen, s. 61
  10. Tuloverolaki 2:5
  11. Taloustaito 2/2014: Yhteisetuus on erillinen verovelvollinen, s. 62

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.