Ypäjän Hevosopisto

Ypäjän Hevosopisto on Ypäjän kunnassa sijaitseva hevostalouden oppilaitos. Sen päätehtävänä on hevosalan ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen. Opistossa voi kouluttautua muun muassa hevostenhoitajaksi, ratsastuksenohjaajaksi tai -opettajaksi. Ammatillisen koulutuksen lisäksi Hevosopisto tarjoaa lyhytkursseja, nuorten ravi- ja ratsuhevosten koulutusta, sekä järjestää vuosittain lukuisia ratsastuskilpailuja ja muita hevostapahtumia, joista merkittävimmät ovat Finnderby ja Suomenratsujen Kuninkaalliset.

Hevosopiston rakennuksia Loimijoen ylittävältä Kurjensillalta nähtynä.

Ypäjän Hevosopisto on Pohjoismaiden suurin hevosalan koulutusta järjestävä oppilaitos. Opiskelijoita on vuosittain noin 250 ja talleissa on tilaa 400 hevoselle. Opisto omistaa noin 100 hevosta, ja Hevosopiston kanssa rinnan toimivan Luonnonvarakeskuksen hevostutkimusyksikön hevoset ovat myös opetuskäytössä.

Ypäjän Hevosopisto perustettiin vuonna 1993 Ypäjän Hevostalousoppilaitoksen ja Suomen Ratsastusopiston tilalle. Opiston toiminnasta vastaa Hevosopisto Oy. Hevosopiston omistavat Suomen valtio, Forssan, Jokioisten ja Ypäjän kunnat sekä Suomen Hippos ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry.

Hevosopiston ratsastuskoulu on Suomen Ratsastajainliiton hyväksymä. Vastaavan ratsastuksenopettajan apuna toimivat ratsastuksenohjaajalinjan opiskelijat. Ratsastuskoululla järjestetään joka kesä leirejä niin aloittelijoille kuin kokeneemmillekin ratsastajille. Ratsastusseura Ypäjän Ratsastajat ry (YR) toimii tiiviissä yhteistyössä Hevosopiston kanssa.

Vermon Ravikoulu on Hevosopiston omistama yksikkö Espoossa. Ravikoulussa opetellaan hevosten ja ponien hoitamista ja ajamista. Lisäksi koululla voi suorittaa ravikortin.

Ypäjän Hevosopiston alueella sijaitsee myös vuonna 2006 perustettu Suomen Hevosurheilumuseo.

Historiaa

Hevosopisto sijaitsee Ypäjän Siittolanmäellä Ypäjän Kartanonkylässä, jossa on kasvatettu hevosia jo 1800-luvulla. Puolustuslaitoksen Hevoshuoltokoulu aloitti toimintansa Kartanonkylän kartanon mailla vuonna 1934, ja vuonna 1937 perustettiin sen rinnalle Valtion hevossiittola, jonka tehtävänä oli Suomen hevosjalostuksen edistäminen ja työntekijöiden kouluttaminen. Tehtävät olivat siis samat, joita nykyisin jatkavat Hevosopisto sekä MTT:n hevostutkimus. 1930-luvulla rakennetut tallit ovat edelleen käytössä.

Vuonna 1955 puolustuslaitoksen yksikkö siirtyi Kankaanpään Niinisaloon. Hevossiittolan toimintaa muutettiin tarkoituksenmukaisemmaksi ja siittolan nimeksi tuli Valtion hevosjalostuslaitos. Laitoksen tärkeimpänä tehtävänä oli hevosjalostus ja siihen liittyvä tutkimustoiminta. Myös hevostalouskoulun opetuksen tehokkuutta parannettiin muun muassa rakentamalla kengitys- ja metallityöpaja. Hevostalouskoulu toimi vuodesta 1937 vuoteen 1962 ja maatalousseppäkoulu sen rinnalla 1948–1962. Sodan aikana vuosina 1942–1945 kursseja ei järjestetty.

Laitoksen nimi muuttui jälleen vuonna 1961. Uudeksi nimeksi tuli Ypäjän maataloudelliset oppilaitokset. Tämän jälkeen nimi on muuttunut vielä Ypäjän maatalousoppilaitokseksi ja vuonna 1989 Ypäjän Hevostalousoppilaitokseksi. Vuonna 1972 Suomen Ratsastusopisto (SRO) aloitti toimintansa. Se oli Suomen Ratsastajainliiton kannatusyhdistyksen omistama yksityinen urheiluopisto. SRO koulutti ratsastuksenohjaajia ja -opettajia. SRO rakennutti Ypäjälle tallin (nykyisin Hevosopiston ratsastuskoulun käytössä) sekä Ypäjä-hallin.

Hevoskasvatus

Hevosopisto on tullut tunnetuksi suomenhevoskasvatuksestaan. Parhaista kasvateista mainittakoon ravihevoset Uskoton (1954), Systi (1969), Pysteri (1984), kaksinkertainen ravikuningas Pette (1984) sekä Taikuri (1987) ja ratsut Kelmi (1979), Opetus (1983), Rysykkä (1985), Samuli (1986) ja Jaime (1995). Kaikki edellä mainitut ratsut ovat voittaneet Suomen mestaruuden joko koulu-, este- tai kenttäratsastuksessa.

Puolustuslaitoksen Ratsukoulun yhteyteen perustettiin vuonna 1941 Valtion hevossiittolan rinnalle lämminverisiittola marsalkka Mannerheimin käskystä. Jalostusmateriaali koostui tuolloin Neuvostoliitosta peräisin olleista sotasaalishevosista. Ratsuväki jalkautettiin vuonna 1947, mutta puolustusvoimien ratsujalostus jatkui vuoteen 1955 asti, jolloin se eduskunnan päätöksellä lopetettiin. Valtion hevosjalostuslaitos aloitti lämminverijalostuksen 1980-luvulla. Ensimmäiset lämminveriratsutammat hankittiin Saksasta ja ne olivat hannover-rotuisia.

2000-luvulla Hevosopistolla on kasvatettu myös lämminverisiä ravihevosia, joista menestyneimpiä ovat Ypäjä Hereaim (2010) ja Ypäjä Louvre (2014).

Lämminverisistä ratsuhevosista tunnetuimmat ovat Ypäjä Yando (2007), joka myytiin Yhdysvaltoihin ja on menestynyt siellä irlantilaisen Richie Moloneyn kanssa 160 senttimetrin esteradoilla. Suomessa Ypäjä Karla (2013) sijoittui vuonna 2019 Finnish Warmblood-yhdistyksen Breeder's Prize kilpailussa neljänneksi.

Siittolanmäellä syntyy edelleen joka kesä useita varsoja. Vuonna 2020 syntyi Hevosopistolle 10 varsaa ja LUKE:lle kaksi. Näistä suomenhevosia on seitsemän.

Presidenttien hevoset Ypäjällä

Siittolanmäellä on asunut useita Suomen presidenttien omistamia hevosia. Marsalkka Mannerheimin ratsutamma Käthy vietti viimeiset vuotensa Ypäjällä ja on myös haudattu sinne. Käthyn haudan muistokivi paljastettiin vuonna 1991. Presidentti Urho Kekkosen lahjoituksena saamat orlovravuritammat Kaunotar (alkuperäiseltä nimeltään Krasavitsa) ja Suosikki (Balovnitsa) olivat sijoitettuina Valtion hevossiittolaan. Molemmat tammat varsoivat Ypäjällä. Vuonna 1959 Kekkoselle lahjoitettiin vielä kolmas orlov-hevonen, ori Lento, joka niin ikään muutti Ypäjälle.

Presidentti Koivisto sai Kazakstanin presidentti Nazarbajevilta vuonna 1992 doninhevosen nimeltä Zaslon. Myöhemmin Zaslon päätyi Hevosopiston ratsastuskoululle, jossa se oli suosittu ja toimiva opetushevonen.

Hevosopistolla asui presidentti Tarja Halosen suomenhevostamma Ypäjä Tarja (2004). Hevosen lahjoittivat Haloselle Hevosopisto ja Ypäjän kunta. Tamma jouduttiin lopettamaan keväällä 2020 vakavan sairauden takia.

Ypäjä Tarjan lisäksi Hevosopistolla asuu vuonna 2012 syntynyt suomenhevostamma Ypäjä Juulia, joka on presidentti Sauli Niinistön hevonen.[1]

Kulttuuriympäristö

Hevosopiston alueelle ulottuu Museoviraston vuonna 2009 valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määrittelemä Jokioisten kartanon ja Loimijokilaakson viljelymaisema[2], ja myös itse opiston ja entisen hevosjalostuslaitoksen alue, joka on muodostunut Jokioisten kartanosta vuonna 1792 erotetun ja vuonna 1915 siihen uudelleen liitetyn Kartanonkylän kartanon ympärille, on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.[3] Alueen rakennuskantaan kuuluvat muun muassa Kartanonkylän kartanon päärakennus ja muita rakennuksia sekä armeijan omistuskaudella 1930-luvulla rakennetut suuret punatiiliset tallit.[3]

Lähteet
  • Hevosopiston kotisivut
  • Kari Haimi, Helena Jansson, ym.: Siittolanmäki 60 vuotta. MTT:n hevostutkimus ja Hevosopisto Oy, 1997. ISBN 952-90-8958-9.
  • Kirsti Piminäinen (toim.): Hevosopisto 10 vuotta. Hevosopisto Oy, 2003. ISBN 952-91-6308-8.

Viitteet
  1. Presidentistä hevosmies – varsa lahjoitettiin lokakuussa TS.fi. 5.12.2012. Turun Sanomat. Viitattu 9.6.2014.
  2. Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 8.1.2010.
  3. Valtion hevosjalostuslaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 8.1.2010.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.